Saksan bkt oli EU:n suurin, Maltan pienin

Suomen ja EU:n liput. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Viime vuonna EU:n bruttokansantuote oli yhteensä 15 300 miljardia euroa. Yli puolet siitä tuotti kolme jäsenmaata: Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska.

EU:n suurin talous 3300 miljardin euron bruttokansantuotteellaan on Saksa. Se on jopa 21,3 prosenttia koko EU:n bkt:sta. Britannia piti kakkospaikkansa Euroopan suurimpien talouksien listalla, vaikka sen bkt pienenikin 0,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2016 vuoteen 2017. Britannian bkt oli viime vuonna 15,2 prosenttia ja Ranskan 14,9 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta.

Saksan, Britannian ja Ranskan vanavedessä tulivat Italia, Espanja ja Alankomaat.

Yhdentoista maan bruttokansantuote jäi alle prosenttiin koko EU:n bkt:sta. Näitä maita olivat Malta, Kypros, Viro, Latvia, Liettua, Slovenia, Kroatia, Bulgaria, Luxemburg, Slovakia ja Unkari.

Väestönkasvu selittää osaltaan Ruotsin Suomea suuremman bkt:n

Suomen bruttokansantuote oli 1,5 prosenttia koko EU:n bkt:sta kun se Ruotsilla puolestaan oli 3,1 prosenttia. Maavertailussa Ruotsin Suomeen verrattuna noin kaksinkertaista bkt:ta selittää Ruotsin korkeasuhdanteen lisäksi hurja väestönkasvu. Vuonna 2016 Ruotsin väestö kasvoi noin 145 000 henkilöllä, joista 80 prosenttia tulee Ruotsin tilastokeskuksen mukaan ulkomailta.

Väestönkasvu kasvattaa myös bkt:ta. Kuva on Kauppalehden mukaan hieman erilainen, jos bkt-kasvun sijaan tarkkaillaan bkt-kasvua asukasta kohden. Ruotsissa suhdanteita luotaavan Konjukturinstitutetin (KI) mukaan Ruotsin bkt kasvaisi tänä vuonna 2,7 prosenttia, mutta bkt asukasta kohden ainoastaan 1,6 prosenttia. Vuoden 2020 bkt-kasvuksi per capita KI ennustaa ainoastaan 0,5 prosenttia.

Bkt-kasvua asukasta kohden tarkkaillessa Ruotsi on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana EU-maiden keskitasoa, Kauppalehti uutisoi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on myös ennustanut, että Ruotsin taloudella on edessään selvästi huonompia aikoja.

Ruotsiin on otettu vastaan suuri määrä maahanmuuttajia, mutta EU on joutunut torumaan jäsenmaata maahanmuuttajien surkeasta integroinnista. Maahanmuuttajien heikko työllistyminen vaikuttaa Ruotsin talouden tilaan heikentävästi jatkossa.

Pelkkä suurempi väkimäärä ei kuitenkaan kokonaan riitä selittämään bkt:n eroa Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsin talouden parempaa tilannetta Suomeen verrattuna selittää esimerkiksi se, että Ruotsissa vienti vetää paremmin ja sen pohja on laajempi. Ruotsilla on Suomea enemmän globaaleja brändejä.

Ruotsia on tukenut myös kotitalouksien kulutuksen kasvu. Siihen on varaa, sillä Ruotsissa kotitalouksien käytössä olevat tulot ovat viime vuosina kasvaneet nopeammin kuin suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevat varat. Tämä selviää OECD:n tilastoista.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1357 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.