Yli 95 prosenttia maailman väestöstä hengittää vaarallisen saastunutta ilmaa – Suomessa ilma on maailman puhtainta

Smog New-Yorkissa. Kuva: pixabay.com

Yli 95 prosenttia maailman väestöstä hengittää vaarallisen saastunutta ilmaa, kerrotaan amerikkalaistutkimuksessa,  jonka toteuttivat Health Effects Institute ja Health Metrics and Evaluation.

Huonoimmalle ilmanlaadulle altistutaan niin sisällä kuin ulkona kehittyvissä maissa.

Myös WHO:n tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet eli maat, joissa ilmanlaatu on huonointa, löytyvät Lähi- ja Kaukoidästä sekä Afrikasta. Näissä maissa pienhiukkaspitoisuudet ovat tasoltaan yli kymmenkertaisia verrattuna WHO:n selvityksen parhaimmistoon. Intian suurkaupungeissa mitataan jopa yli sadan mikrogramman (100 µg/m3) vuosipitoisuuksia.

- Tuloksissa on otettava huomioon, että kehittyvien maiden mittaustietoihin sisältyy huomattavaa epävarmuutta, sillä mittauksen laatu ei välttämättä ole kovin luotettava ja mittausten lukumäärä pieni, jolloin alueellinen edustavuus jää heikoksi, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila huomauttaa tiedotteessa.

Suomen ilmanlaatu on Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemien tietojen mukaan paras maailmassa. Pienhiukkasten pitoisuus Suomessa on keskimäärin 6 µg/m3 eli mikrogrammaa kuutiometriä kohden, mikä on matalin maakohtainen pitoisuustaso. Lähes yhtä vähän pienhiukkasia on Viron, Ruotsin, Kanadan, Norjan ja Islannin ilmassa.

Tiedot ilmenevät WHO:n julkaisemasta laajasta tietoaineistosta, johon oli koottu pienhiukkasten mittaustiedot 2500 paikkakunnalta lähes sadasta eri maasta vuosilta 2008 – 2016.

Huono ilma tappaa useammin kuin liikenneonnettomuudet

Ilmanlaadun kriisiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota kun sen seuraukset ovat paremmin tiedossa. Huono ilman laatu vaatii enemmän ihmisuhreja kuin liikenneonnettomuudet: se on merkittävin ympäristöön liittyvä ennenaikaisen kuoleman syy EU:ssa. Se vaikuttaa myös elämänlaatuun astman tai hengitysongelmien muodossa.

Tilastotietojen mukaan vuonna 2016 huono ilmanlaatu oli vastuussa maailmassa yli 6,1 miljoonasta kuolemasta. Maailman kaupungistuessa nopeasti ongelma alati pahenee. On arvioitu, että ilmanlaatuun liittyvät kuolemantapaukset ovat lisääntyneet 19,5 prosenttia sitten vuoden 1990.

Euroopan komissio päätti ottaa vuonna 2013 käyttöön uusia toimenpiteitä ilman pilaantumisen vähentämiseksi. Puhtaan ilman toimenpidepaketilla nykyaikaistetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja vähennetään edelleen haitallisia päästöjä teollisuudesta, liikenteestä, energiakasveista ja maataloudesta.

Tavoitteena EU:ssa on vähentää päästöjen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Ilmansaasteista aiheutuu myös menetettyjä työpäiviä ja korkeita terveydenhoitokustannuksia. Eniten niistä on haittaa haavoittuvimmissa ryhmissä, joihin kuuluvat lapset, astmaatikot ja vanhukset. Ilman pilaantuminen vaikuttaa myös ekosysteemeihin liiallisena typpenä, mikä aiheuttaa rehevöitymistä ja happosateina.

Ilman pilaantumisesta yhteiskunnalle aiheutuvat suorat kustannukset, kun mukaan lasketaan myös viljelmille ja rakennuksille aiheutuneet vahingot, ovat noin 23 miljardia euroa vuodessa. Toimenpidepaketin täytäntöönpanosta ihmisten terveydelle saatavien hyötyjen lasketaan olevan noin 40 miljardia euroa vuodessa. Tämä on yli 12 kertaa enemmän kuin saasteiden torjuntakustannukset, joiden arvioidaan vuonna 2030 olevan 3,4 miljardia euroa vuodessa.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1358 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.