EU:n eläkeraportti: Jäsenvaltioissa tarvitaan lisätoimia riittävien eläkkeiden turvaamiseksi

Eläkejärjestelmien uudistamiseen tarvitaan lisätoimia. Kuva: pixabay.com
Eläkejärjestelmien uudistamiseen tarvitaan lisätoimia. Kuva: pixabay.com

EU-maat ovat ryhtyneet kiinnittämään entistä enemmän huomiota kestäviin ja riittäviin eläkkeisiin järjestelmiensä uudistuksissa, mutta jatkossa tarvitaan kuitenkin lisätoimia. Näin todetaan tuoreessa Euroopan komission julkaisemassa eläkkeiden riittävyyttä koskevassa vuoden 2018 raportissa.

Raportissa tehtiin vertaileva analyysi eläkkeiden riittävyydestä 28 EU-maassa. Siinä tarkastellaan tämänhetkistä vanhusten elintasoa ja sitä, miten eläkejärjestelmät vaikuttavat siihen. Tämän jälkeen tehdään katsaus hiljattaisiin eläkeuudistuksiin, ja lopuksi analysoidaan tulevien eläkkeiden riittävyyden tärkeimpiä haasteita ja tapoja torjua niitä.

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaavan komissaarin Marianne Thyssenin mukaan kaikilla eläkkeensaajilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään.

- Tämä on keskeinen periaate Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa. Riittävät eläkkeet ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä ehkäisemään vanhusten, erityisesti naisten, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä Euroopassa, Thyssen sanoi tiedotteessa.

Komissio esitti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin huhtikuussa 2017, ja Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat siitä marraskuussa 2017 sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa yhteisen julistuksen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 15. periaatteessa tunnustetaan työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien oikeus eläkkeeseen, joka takaa riittävän tulon.

Euroopan komissio ja sosiaalisen suojelun komitea laativat eläkkeiden riittävyyttä koskevan raportin kolmen vuoden välein. Vuoden 2018 raportissa analysoidaan sitä, miten tämänhetkisillä ja tulevilla eläkkeillä autetaan estämään vanhusten köyhyyttä ja säilyttämään miesten ja naisten tulotaso koko eläkkeelläoloajan.

Eläkeläisistä 18,2 prosenttia syrjäytymisriskissä

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevia ikääntyneitä eurooppalaisia on tällä hetkellä 1,9 miljoonaa vähemmän kuin vuosikymmen sitten, ja työelämässä olevien ikääntyneiden määrä on lisääntynyt 4,1 miljoonaa pelkästään kolmen viime vuoden aikana.

Euroopan eläkkeensaajien tilanteen parannuksista huolimatta liikaan tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta. Raportin mukaan EU:n ikääntyneistä (65-vuotiaat ja vanhemmat) noin 17,3 miljoonaa eli 18,2 prosenttia elää tällä hetkellä edelleen köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Määrä on pysynyt lähes samana vuodesta 2013 lähtien.

Maiden ja väestöryhmien välillä on edelleen merkittäviä eroja. Esimerkiksi naisten eläkkeet ovat edelleen 37 prosenttia alemmat kuin miesten. Tätä selittää naisten alemmat palkat sekä lasten hoivaamisesta johtuva lyhyempi työhistoria.  Vanhusten köyhyys- ja syrjäytymisriski myös kasvaa iän myötä. Yli puolet kaikista köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevista vanhuksista EU:ssa on vähintään 75-vuotiaita. Tämä johtuu siitä, että tarpeet kasvavat iän myötä, mutta eläkkeen arvo pienenee eläkkeelläolon aikana.

Epätyypillisissä työsuhteissa olevien ja itsenäisten ammatinharjoittajien edellytykset eläkeoikeuksien saamiseen ja kerryttämiseen ovat usein heikommat kuin vakituisessa työsuhteessa olevien. Komission kannustaa jäsenmaita jatkamaan toimia, joilla laajennetaan eläketurvan kattavuus epätyypillisissä työsuhteissa oleviin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja edistetään lisäeläkesäästöjä. Näiden seikkojen perusteella ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti komissio on hiljattain esittänyt ehdotuksen suositukseksi sosiaalisen suojelun saatavuudesta.

- Meidän on varmistettava, että epätyypillisissä työsuhteissa olevat tai itsenäiset ammatinharjoittajat eivät jää eläketurvan ulkopuolelle. Ensisijaisena tehtävänä on jatkaa käynnissä olevia uudistuksia, joilla pyritään turvaamaan riittävät eläkkeet kaikille, Thyssen sanoi.

Lisätoimia tarvitaan

Jäsenvaltiot ovat kiinnittäneet selvästi enemmän huomiota eläkkeiden riittävyyden turvaamiseen, etenkin pienituloisten eläkkeensaajien osalta, mutta tehtävää riittää edelleen. Nykyisten ja tulevien eläkejärjestelmien riittävyyden ja kestävyyden takaamiseksi niissä on komission mukaan edistettävä pidempää työuraa jatkuvasti kasvavan elinajanodotteen mukaisesti.

Tähän voidaan päästä kannustamalla elinikäistä oppimista, tarjoamalla turvallinen ja terveellinen työympäristö, mukauttamalla eläkkeellejäänti-ikää, palkitsemalla myöhemmästä eläkkeellejäännistä ja torjumalla varhaista eläkkeellejääntiä. Joustavista työskentelyvaihtoehdoista, esimerkiksi eläke- ja ansiotulon yhdistämismahdollisuudesta, ja myöhempää eläkkeellejääntiä edistävistä verokannustimista on tulossa yhä yleisempiä.

Komissio kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia eläkkeiden sukupuolierojen poistamiseksi työikäisiin naisiin ja miehiin kohdennetulla tasa-arvopolitiikalla esimerkiksi edistämällä työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja hoivavelvoitteiden tasapuolista jakautumista sekä puuttumalla työvoimaosuuteen, työssäkäyntiasteeseen ja urataukoihin.

Eläkepolitiikalla olisi suojeltava asianmukaisesti erityisesti hoivavelvoitteisiin liittyviä urataukoja. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti komissio tukee jäsenvaltioita näissä toimissa esimerkiksi ehdotuksellaan, jolla halutaan tasapainottaa työssäkäyvien vanhempien ja hoitajien yksityis- ja työelämää.

EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1358 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.