Suomalaismepit pitävät komission budjettiesitystä hyvänä, leikkaukset maataloudesta olivat odotettavissa

Euroopan parlamentti Strasbourgissa. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Euroopan komissio julkaisi eilen oman esityksensä Euroopan unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2017. Käytännössä rahoituskehys määrittelee EU:n toiminnan painopisteet ja budjetin enimmäistasot useammaksi vuodeksi eteenpäin.

Seuraavaksi jäsenmaat neuvottelevat komission ehdotuksesta, minkä jälkeen kompromissille tarvitaan vielä Euroopan parlamentin hyväksyntä. Komissio antaa yksityiskohtaiset ehdotukset EU:n rahoitusohjelmiksi toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa.

Suomalaismepit kertoivat EU-uutiset.fi-verkkolehdelle, mitä mieltä he ovat komission esityksestä. EU-uutiset.fi tavoitti puhelimitse tai sähköpostilla mepit Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen, Nils Torvalds, Merja Kyllönen, Petri Sarvamaa ja Sirpa Pietikäinen. Tiedotteissaan rahoituskehystä kommentoivat Petri Sarvamaa ja Heidi Hautala.

Komissio ehdottaa EU-rahoituksen kytkemistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja budjetin kooksi 1,11 prosenttia EU27:n bkt:sta - Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli tänään Brysselissä Euroopan parlamentin Lue lisää

Kaikki EU-uutisille vastanneet suomalaismepit vaikuttivat olevan tyytyväisiä komission budjettiesitykseen. Varsinkin lisäraha tutkimukseen koulutukseen ja nuoriin Horizon ja Erasmus plus -ohjelmien kautta toivotettiin tervetulleeksi.

Heidi Hautalan mukaan budjettiesitys on eteenpäin katsova ja rohkea avaus.

- Panostaminen innovaatioihin ja nuorten vaihto-ohjelmaan on juuri sitä, mitä EU tarvitsee, hän toteaa.

Samoja asioita komission esityksestä korostaa myös Petri Sarvamaa.

- Kiistatonta lisäarvoa tuottavat tutkimus ja kehitys, rajavalvonnan integraatio, sisäisen turvallisuuden kohentaminen ja koulutusvaihto ovat selkeitä painopisteitä, Sarvamaa avasi komission ehdotuksen sisältöä.

Anneli Jäätteenmäen mukaan komission esityksestä ilmenee, että se haluaa puuttua entistä laaja-alaisemmin hallitsemattoman maahanmuuton ongelmaan vahvistamalla ulkorajoja sekä puuttumalla maahanmuuton juurisyihin kehityspolitiikan kautta.

Merja Kyllösessä puolestaan vahvat panostukset rajojen ja sotilaallisen unionin rakentamiseen herättivät huolta.

- Ymmärrän toki kyber -ja hybridivaikuttamiseen valmistautumisen, mutta tämä satsaus nimenomaan sotilaallisiin rakenteisiin ja että eurooppalaisen "linnakkeen" rakentaminen tuntuu menevän reilusti ohi siitä, miten esimerkiksi ihmisten  ja alueiden väliseen eriarvoistumiskehitykseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai rauhan Euroopan vahvistamiseen pitäisi satsata, Kyllönen sanoi.

Kyllönen olisi toivonut enemmän rahoitusta ilmasto- ja energiamuutokseen, fossiilitalousriippuvuuden purkamiseen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen.

- Enemmän ennaltaehkäisyä, vähemmän tarvetta voimannäyttöön, hän tiivistää.

Rahoitus pois perusarvoille pyllistelijöiltä

Suomalaismepit ottivat tyytyväisinä, osa tosin hieman epäillen, vastaan komission ehdotuksen siitä, kuinka EU-rahoitusta voisi sitoa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Elsi Katainen, Sirpa Pietikäinen, Anneli Jäätteenmäki, Heidi Hautala ja Petri Sarvamaa totesivat kukin oikeusvaltioperiaatteen ja rahoituksen kytkemisen toisiinsa olevan oikea päätös.

EU-uutisille vastanneista mepeistä Merja Kyllönen ja Nils Torvalds olivat myös samaa mieltä, mutta he suhtautuivat käytännön toteutustapaan hieman epäilevämmin.

Komissio ehdotuksen mukaan unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa EU-maan mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta sen mukaan, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet ovat.

äätös EU-rahoitukseen puuttumisesta tehtäisiin neuvostossa komission ehdotuksesta käänteisellä määräenemmistöllä, eli komission ehdotus hyväksyttäisiin, elleivät EU-maat hylkäisi sitä määräenemmistöllä.

- Periaate on erittäin hyvä. Miten se sitten toteutetaan onkin vähän kinkkisempi juttu. Mutta jäsenmaat joutuvat paljastamaan tarkoituksiaan ja se on hyvää, Torvalds sanoi.

Hän ei kuitenkaan usko, että komission ehdottama käänteinen määräenemmistö äänestys olisi toimiva ratkaisu. Petri Sarvamaa toteaa, että komission esitys voisi olla toimiva, mutta sillä edellytyksellä, että ne kriteerit, joilla jäsenmaan voi haastaa, määritellään riittävän tarkasti.

- Oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen on tähän saakka jäänyt enemmän juhlapuheiden tasolle – katsotaan riittääkö selkärankaa vetää rahoitusta pois mailta, jotka tyynesti pyllistävät EU:n kaikille yhteisesti linjatuille perusarvoille, sanoi puolestaan Merja Kyllönen.

Maataloudesta ja aluekehityksestä leikataan

Komissio ehdotti leikkauksia maatalouteen ja aluekehitykseen. Suomalaismeppien mukaan leikkaukset olivat odotettavissa. Niin maatalouspolitiikassa kuin aluekehityksessäkin aiotaan jatkossa miettiä tarkemmin miten ja mihin EU-rahoitusta käytetään.

Elsi Kataisen mukaan on esimerkiksi maatalouspolitiikassa suunniteltu, että rahaa suunnattaisiin pääasiassa nuorille tuottajille ja aktiivitiloille eikä niin sanottuun näennäisviljelyyn.

Jäätteenmäen mukaan koheesiopolitiikan suhteen isoin komission ehdottama muutos oli se, että maahanmuuttajien kotouttamista tuettaisiin vahvasti koheesiopolitiikan välinein.

Elsi Katainen: "Kyllähän Suomessa tilat ovat kannattavuusongelmissa. Nyt myös Valio ilmoitti 2,5 sentin maidon tuottajahinnan alennuksesta. Yhteisvaikutuksena voi olla se, että Suomessa joutuu tiloja lopettamaan."

Sirpa Pietikäinen: "CAPista jos puhutaan, niin Suomikin on ottanut kantaa, että budjetin loppusummaa ei saisi kasvattaa. Jos leikataan, suurin huuto tulee kuitenkin niistä isoista tuottajamaista, joista se raha menisi. Nyt ainakin tiedetään, että lisää ei tule luomuun tai eläinten hyvinvointiin."

Petri Sarvamaa: "Nyt tarvitaan lisää tietoa siitä, mihin leikkaukset tarkalleen kohdistuvat. Suomen kannalta on hyvä, että maaseudun kehittämiseen ei olla puuttumassa vuoteen 2027 asti."

Nils Torvalds: "Neuvottelutarjouksena ei ihan huono. Me tiedämme, että maataloustukea käytetään hyvin eri tavalla eri maissa. Siksi voisikin olla perusteltua saada jäsenmaita miettimään miten ne käytetään."

Merja Kyllönen: "Komissiohan tuntui lupailevan enemmän tukea pienille ja keskisuurille maaseuturyityksille – jää nähtäväksi mitä tämä tarkoittaa. Enemmän odotettiin lähituotannon ja ilmastoasioiden huomioimista, kuin suoraa leikkausta  eli esimerkiksi muutoksia kohdennuksiin ympäristö- ja ilmastopainotuksin – kuljetusmatkoja vähentäen."

Anneli Jäätteenmäki: "Maatalouden- ja aluekehityksen osalta olennaiset ovat rahojen jakokriteerit, joista kuullaan yksityiskohtaisempi esitys vasta kuun lopulla. Komission esityksessä annetaan joka tapauksessa tuki vahvalle maataloudelle ja koheesion osalta on tärkeä myönteisessä hengessä tehty kirjaus harvaanasuttujen ja pohjoisten alueiden tuesta."

Heidi Hautala: "EU:n maatalouspolitiikassa on päästävä pienemmällä rahoituksella kestävämpiin tuloksiin. Tukia on kohdistettava maanviljelyyn ja maaseudun kehittämiseen, joka tukee myös luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotavoitteita. Ilmastotoimet halutaan osaksi kaikkia EU-ohjelmia. Neljäsosan kaikesta rahoituksesta olisi edistettävä ilmastotavoitteita. Tämä on positiivinen askel eteenpäin, vaikka osuutta olisikin voinut kasvattaa vielä kaksinkertaiseksi."

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1358 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.