Komission talousennuste: Suomen valtionvelka alittaa EU:n tavoitearvon ensi vuonna

Tiedote

Kuva: pixabay.com

EU:n ja euroalueen 2,4 prosentin kasvuvauhti vuonna 2017 löi odotukset ja oli nopeinta kymmeneen vuoteen. Voimakkaan kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2018 (2,3 %) ja hidastuvan vain hiukan vuonna 2019 (2,0 %) sekä euroalueella että koko EU:ssa.

Suomessa kasvu pysyttelee edelleen EU:n keskiarvon yläpuolella. Vuonna 2017 se oli 2,6 %, ja kuluvalle vuodelle ennakoidaan Suomelle 2,5 % kasvua ja ensi vuodelle 2,3 % kasvua. Suomi saavuttaa ennusteen mukaan myös EU:n velkasuhdetavoitteen vuonna 2019.

Komission julkaiseman kevään talousennusteen mukaan yksityinen kulutus on edelleen vahvaa, ja samalla vienti ja investoinnit ovat lisääntyneet. Työttömyys vähenee edelleen, ja se on nyt suunnilleen finanssikriisiä edeltäneellä tasolla. Talous on kuitenkin potentiaalisesti alttiimpi ulkoisille riskitekijöille, jotka ovat vahvistuneet ja muuttuneet negatiivisemmiksi.

Vahvan kasvun ansiosta on helpompi edelleen supistaa julkisen talouden alijäämää ja velkaa ja parantaa työmarkkinaolosuhteita. Euroalueen alijäämä on nyt alle 1 prosentin suhteessa BKT:hen, ja sen ennustetaan supistuvan tänä vuonna alle 3 prosenttiin kaikissa euroalueen maissa.

Kuluttajien luottamus tuki kasvua

Vuonna 2017 kokonaistuotannon kasvu oli EU:ssa ja euroalueella 2,4 prosenttia, kun taloudessa vaihdettiin isommalle vaihteelle. Kasvua tukevia tekijöitä olivat kuluttajien ja yritysten vahva luottamus, voimakkaampi maailmantalouden kasvu, alhaiset rahoituskustannukset, terveemmät yksityisen sektorin taseet ja suotuisammat työmarkkinaolosuhteet. Lyhyen aikavälin indikaattorit viittaavat toimeliaisuuden vähenemiseen alkuvuodesta 2018, mutta vaikuttaa todennäköiseltä, että tämä on osittain tilapäistä.

Kasvuvauhdin odotetaan jatkuvan vahvana, kun kulutus jatkuu tasaisena, vienti vetää ja investointitoiminta on vilkasta. Sekä EU:n että euroalueen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,3 prosenttia. Kasvun odotetaan vuonna 2019 hidastuvan molemmilla alueilla 2,0 prosenttiin, kun pullonkaulat tulevat joissakin maissa ja joillakin aloilla selvemmin esiin, rahapolitiikkaa mukautetaan olosuhteisiin ja maailmankaupan kasvu jonkin verran hidastuu.

Suomessa kokonaistuotannon kasvua oli viime vuonna EU:n keskiarvoa enemmän eli 2,6 prosenttia. Suomen kasvun odotetaan tänä vuonna hieman supistuvan 2,5 prosenttiin ja edelleen 2,3 prosenttiin ensi vuonna, mutta se jatkuu kuitenkin edelleen EU:n keskiarvoa vahvempana.

Työttömyys vähenee

Työttömyys vähenee edelleen, ja se on nyt suunnilleen finanssikriisiä edeltäneellä tasolla. Koko EU:n työttömyysasteen odotetaan edelleen laskevan. Vuonna 2017 se oli 7,6 prosenttia, vuoden 2018 ennuste on 7,1 prosenttia ja vuoden 2019 ennuste 6,7 prosenttia. Euroalueen työttömyysasteen ennustetaan laskevan 9,1 prosentista (vuonna 2017) 8,4 prosenttiin (vuonna 2018) ja edelleen 7,9 prosenttiin (vuonna 2019). Myös Suomen työttömyysasteen odotetaan laskevan tasaisesti viime vuoden 8,6 prosentista 8,4 prosenttiin tänä vuonna ja edelleen 8,3 prosenttiin ensi vuonna.

Työllisten määrä ei ole euron käyttöönoton jälkeen ollut euroalueella kertaakaan niin korkea kuin nyt, mutta euroalueen työmarkkinoilla on edelleen jonkin verran ylikapasiteettia. Joissakin jäsenmaissa työttömyysaste on edelleen korkea, kun taas toisissa työntekijöiden löytäminen avoimiin työpaikkoihin on jo vaikeutumassa.

Kuluttajahintainflaatio hidastui

Kuluttajahintainflaatio hidastui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta sen odotetaan kiihtyvän hieman tulevilla neljänneksillä, mikä osittain johtuu öljyn viimeaikaisesta hinnannoususta. On myös muodostumassa hintapaineita, sillä työmarkkinat ovat kiristyneet ja palkkojen nousu on nopeutunut monissa jäsenmaissa.

Kokonaisuudessaan euroalueen inflaation odotetaan pysyvän vuonna 2018 samana kuin vuonna 2017 eli 1,5 prosentissa ja nousevan 1,6 prosenttiin vuonna 2019. EU:n inflaatiokehityksen odotetaan noudattavan samaa kaavaa, mutta niin että inflaatio on tänä vuonna edelleen 1,7 prosenttia ja kiihtyy 1,8 prosenttiin vuonna 2019. Myös Suomessa inflaation odotetaan kiihtyvän merkittävästi viime vuoden 0,8 prosentista 1,4 prosenttiin tänä vuonna ja 1,7 prosenttiin vuonna 2019.

Euroalueen julkinen velka pieneni

Euroalueen yhteenlaskettu julkisen talouden alijäämä ja julkinen velka pienenivät suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Vahva talouskasvu ja matala korkotaso edesauttoivat tätä. Koska jäsenmaiden talousarviot hyötyvät työmarkkinaolosuhteiden kohenemisen vaikutuksista, esimerkiksi sitä kautta, että sosiaalietuusmaksut vähenevät, 2018 on talous- ja rahaliiton historiassa ensimmäinen vuosi, jolloin kaikkien maiden budjettialijäämä on alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, kuten perussopimuksessa edellytetään.

Euroalueen yhteenlasketun julkisen talouden alijäämän ennustetaan nyt supistuvan 0,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 0,6 prosenttiin vuonna 2019. EU:n yhteenlasketun alijäämän ennustetaan olevan 0,8 prosenttia sekä vuonna 2018 että 2019. Suomessa julkisen talouden alijäämän odotetaan vuonna 2018 kasvavan hieman 0,6 prosentista 0,7 prosenttiin, mutta supistuvan vuonna 2019 merkittävästi 0,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Euroalueen velkasuhteen ennustetaan pienenevän 84,1 prosenttiin vuonna 2019. Pienenemisen ennustetaan koskevan lähes kaikkia jäsenmaita. Myös Suomen velkasuhde paranee tasaisesti ja alittaa ennusteen mukaan ensi vuonna kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun 60 prosentin tavoitearvon suhteessa BKT:hen. Vuonna 2017 Suomen julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen oli 61,4 prosenttia, vuoden 2018 arvio on 60,4 prosenttia ja vuonna 2019 odotetaan päästävän 59,6 prosenttiin.

Suomen vaihtotaseen ylijäämän ennustetaan kasvavan tasaisesti viime vuoden 0,7 prosentista 1,0 prosenttiin tänä vuonna ja edelleen 1,4 prosenttiin ensi vuonna.

Viime kuukausina koetuista rahoitusmarkkinoiden heilahteluista tulee todennäköisesti pysyvämpi ilmiö, mikä lisää epävarmuutta. Yhdysvaltojen myötäsyklisen finanssipoliittisen elvytyksen odotetaan lisäävän kasvua lyhyellä aikavälillä mutta lisäävän talouden ylikuumenemisvaaraa ja mahdollisuutta, että Yhdysvaltojen korkotaso nousee ennakoitua nopeammin.

Myös kaupan protektionismin lisääntyminen on yksiselitteisesti negatiivinen riski maailmantalouden näkymille. Nämä riskit ovat sidoksissa toisiinsa. Avoimuutensa vuoksi euroalue olisi erityisen alttiina niiden toteutumiselle.

Komission seuraava talousennuste on kesän 2018 väliennuste, joka julkaistaan heinäkuussa.

Euroopan komissio/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1340 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.