Komissio ehdottaa EU-rahoituksen kytkemistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja budjetin kooksi 1,11 prosenttia EU27:n bkt:sta

Jean-Claude Juncker. Kuva: EU/Etienne Ansotte

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli tänään Brysselissä Euroopan parlamentin täysistunnossa komission ehdotuksen monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

Komissio ehdottaa EU:n vuosien 2021–2027 talousarvion suuruudeksi maksusitoumusmäärärahoina laskettuna 1 135 miljardia euroa eli 1,11 prosenttia suhteessa EU27:n bruttokansantuloon. Inflaatio huomioon ottaen talousarvion suuruusluokka on verrattavissa nykyiseen talousarvioon.

Maksumäärärahoina talousarvion suuruus on 1,105 miljardia euroa, eli 1,08 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuoden 2018 hintoina.

Juncker haluaa jäsenmailta lisää rahaa Brexitin jälkeiseen EU-budjettiin - EU-maiden pitäisi maksaa enemmän unionin monivuotiseen rahoituskehykseen, komission puheenjohtaja Jean-Claude Lue lisää

Euroopan parlamentti otti omalta osaltaan jo aiemmin keväällä kantaa EU:n pitkän aikavälin budjettiin. Parlamentti vaatii, että budjetissa huomioidaan uudet prioriteettialat ja paikataan brexitin aiheuttama vaje.

Mepit vaativat, että EU:n menojen nykyistä yhden prosentin enimmäismäärää nostetaan 1,3 prosenttiin unionin bruttokansantuotteesta, jotta voitaisiin välttää uusien haasteiden rahoittamista köyhimpien alueiden tai maatalouden kustannuksella.

Suomen kanta on, että brexit täytyy ottaa budjetin laatimisessa täysmääräisesti huomioon, eli pienempi EU tarkoittaa pienempää budjettia. Suomi ei kuitenkaan eurooppaministeri Sampo Terhon mukaan lukkiudu budjetin koossa mihinkään tarkkaan prosenttimäärään. Jäsenmaksu on perinteisesti ollut yksi prosentti koko EU:n bruttokansantuotteesta.

Terho sanoi huhtikuun lopussa tiedotustilaisuudessa, että Suomi on kuitenkin valmis joustamaan ja jäsenmaksu voisi olla hieman alle tai hieman yli yhden prosentin riippuen siitä, mihin rahoitusta halutaan suunnata.

Komissaari Oettinger ja Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Kuva: Lauri Heikkinen/valtioneuvoston kanslia Eurooppaministeri Terho ja budjettikomissaari Oettinger keskustelivat EU:n rahoituksesta - EU:n budjetista ja henkilöstöstä vastaava komissaari Günther Oettinger on tänään Lue lisää

Komissio: Oikeusvaltioperiaate kytkettävä rahoitukseen

Merkittävä uudistus komission ehdottamassa talousarviossa on EU:n rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen vahvemmin toisiinsa.

- Tässä ei kuitenkaan ajatella nyt mitään tiettyä valtiota, Jean-Claude Juncker totesi diplomaattisesti puhuessaan Brysselissä täysistunnossa.

Yleisessä tiedossa kuitenkin on, että EU-rahoituksen linkittämisessä oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen on pohdittu esimerkiksi Puolan ja Unkarin osalta.

Komissio ehdotuksen mukaan unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa EU-maan mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta sen mukaan, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet ovat.

Aiemmin ongelmaksi on nostettu nimenomaan se, että EU-varojen rajoittamiseen vaadittua enemmistöä ei saataisi koottua päätöksen taakse. Nyt komissio ehdottaa, että päätös EU-rahoitukseen puuttumisesta tehtäisiin neuvostossa komission ehdotuksesta käänteisellä määräenemmistöllä, eli komission ehdotus hyväksyttäisiin, elleivät EU-maat hylkäisi sitä määräenemmistöllä.

Lisää nuoriin, vähemmän maataloudelle

Parlamentti haluaa, että EU:n budjetissa huomioidaan unionin uudet prioriteettialat kuten turvallisuus, puolustus, muuttoliike ja ilmastonmuutos.

Parlamentin tärkeimpiin ehdotuksiin kuuluivat rahoituksen lisääminen tutkimusohjelmille, Erasmus+:lle, nuorisotyöllisyysaloitteelle ja lisätuki pienille ja keskisuurille yrityksille sekä infrastruktuuri-investointien lisääminen Verkkojen Eurooppa -välineellä.

Myös komission ehdotuksessa tietyille aloille suunnattaisiin nykyistä enemmän varoja, esimerkiksi Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahat komission ehdotuksen mukaan kaksinkertaistettaisiin.

Komissio ehdottaa, että Euroopan kehitysrahasto, joka on EU:n tärkein väline kehitysyhteistyön rahoittamisessa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa, yhdistetään EU:n talousarvioon. Tähän asti sen rahoituksesta on sovittu aina erikseen hallitusten välisesti.

Komission ehdotus budjetin koosta on hieman pienempi kuin parlamentin ehdottama. Komissio ehdottaakin, että yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan rahoitusta vähennettäisiin kumpaakin noin viisi prosenttia.

Koheesiopolitiikkaa suunnataan komission ehdotuksessa uudelleen ja sillä tulisi olemaan yhä tärkeämpi rooli rakenneuudistusten tukemisessa ja maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotouttamisessa.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1365 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.