Journalistiliiton Aho: “Valeuutiset johtavat siihen, että kukaan ei enää usko mihinkään”

Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi
Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Helsingissä puhuttiin tänään valeuutisista europarlamentaarikkojen Liisa Jaakonsaaren ja Miapetra Kumpula-Natrin järjestämässä seminaarissa.

Alustuksen seminaarissa pitivät meppien lisäksi EU-komission viestinnän pääosaston johtaja Timo Pesonen, Faktabaarin Mikko Salo ja Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Hanne Aho tiivisti disinformaation problematiikan siihen, että valheet eivät välttämättä johda siihen, että niitä uskottaisiin.

- Valheet johtavat siihen, että kukaan ei kohta usko enää yhtään mihinkään, Aho sanoi.

Seminaari ei olisi voinut olla ajankohtaisempi. Euroopan komissio nimittäin juuri eilen ehdotti disinformaatiota koskevia EU-käytännesääntöjä, riippumattoman faktantarkastajaverkoston tukemista ja toimenpiteitä, joilla edistetään laadukasta journalismia ja medialukutaitoa.

Valeuutiset nähdään uhkana demokratialle

Tuoreimman Eurobarometrin mukaan 83 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että valeuutiset ovat uhka demokratialle. Erityisen huolissaan eurooppalaiset ovat tarkoituksellisesta disinformaatiosta, jolla pyritään vaikuttamaan vaaleihin ja maahanmuuttopolitiikkaan.

Eurobarometrissä korostettiin myös laatumedian merkitystä. Vastaajat pitivät perinteisiä tiedotusvälineitä luotettavimpina uutislähteinä. Radio nähtiin kaikista luotettavimpana ja aivan sen kannoilla tulivat televisio ja printtimedia. Vähiten luotettavana pidettiin verkkouutispalveluja ja videojakelusivustoja.

- Sosiaalinen media on vauhdittanut väärän tiedon levittämistä. Facebook ja Twitter ovat tärkeitä uutisten jakoalustoja. Niillä samanmieliset jakaa samanmielisiä ja syntyy kuplia. Kun joku ulkopuolelta tulee kuplaan, saadaan aikaan someraivo, Liisa Jaakonsaari totesi alustuksessaan.

Komissio määrittelee disinformaation todennettavasti vääräksi tai harhaanjohtavaksi tiedoksi, jota luodaan, esitetään tai levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai suuren yleisön johtamiseksi harhaan tarkoituksella ja joka saattaa aiheuttaa yleistä vahinkoa.

Määritelmä perustuu valeuutisia ja verkossa olevaa disinformaatiota käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän maaliskuussa 2018 julkaisemaan riippumattomaan raporttiin ja viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana käytyihin laajoihin kuulemiskierroksiin.

Kansalaisyhteiskunnan vastuuta peräänkuulutetaan

Liisa Jaakonsaari huomautti seminaarissa, että vaikka esimerkiksi Twitterissä botit eli feikkitilit ovat osasyy disinformaation leviämiseen, suurin syypää on ihminen itse. Valeuutisella vedotaan ihmisen tunteisiin, ne ovat kiinnostavia. Faktat ovat usein tylsiä.

Komissio pyrkii torjumaan disinformaatiota ensisijaisesti alan itsesääntelyn, lähdekriittisyyden ja yhteistyön kautta.

Komissio vaatii, että verkkoalustojen olisi heinäkuuhun mennessä kehitettävä yhteiset käytännesäännöt, joilla voidaan taata sponsoroidun sisällön, erityisesti poliittisen mainonnan, läpinäkyvyys. Samalla halutaan rajoittaa mahdollisuuksia kohdentaa poliittista mainontaa ja vähentää disinformaation tarjoajien mahdollisuuksia tehdä rahaa valeuutisilla.

Seminaarissa kaikissa puheenvuoroissa otettiin huomioon kansalaisyhteiskunnan ja median vastuu valeuutisoinnin nujertamisessa.

Euroopan komission viestinnän pääosaston johtaja Timo Pesonen muistutti, että komissio ei voi yhdessä parlamentin kanssa yksin hallita valeuutis-ilmiötä. Sitä ei voi ulkoistaa Brysseliin vaan myös median ja kansalaisyhteiskunnan täytyy Pesosen mukaan ottaa asia hoitaakseen.

- EU ei ole tuolla jossain, EU on me, Pesonen sanoi.

Faktabaarin Mikko Salo kuitenkin huomautti, että esimerkiksi heidän Suomessa tekemänsä faktantarkistustyö tehdään talkoopohjalta eikä se ole kestävä ratkaisu. Useissa muissa maissa faktantarkistusta tekevät isot mediatalot ja yliopistot.

Facebookin ja Twitterin kaltaisten julkaisualustojen ajatellaan olevan osa ongelmaa disinformaation nopeassa leviämisessä, mutta samalla niiden nähdään myös olevan osa ratkaisua. Niiden kauttahan myös oikea ja tarkistettu tieto leviää nopeasti.

Komission tarkoituksena ei ole Pesosen mukaan alkaa määrittelemään sitä, mikä on totta ja mikä ei. Propagandakoneeksi ei haluta ryhtyä.

- Virheitä kuitenkin täytyy pystyä korjaamaan ja systemaattisiin väitteisiin vastaamaan, hän sanoi.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1340 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.