Lähes puolet 18–35-vuotiaista suomalaisista pitää ulkomaille muuttoa todennäköisenä

Kuva: pixabay.com

Suomalainen nuori on tuoreiden tutkimusten mukaan Euroopan eurooppalaisimpia. Suomalaisista nuorista peräti 89 prosenttia kokee itsensä EU-kansalaiseksi ja suurin osa pitää myös työelämän kansainvälistymistä positiivisena asiana.

Taloustutkimus oy selvitti Eurooppanuorten toimeksiannosta suomalaisten nuorten suhtautumista Euroopan unioniin ja eurooppalaisuuteen yleensä. Tulokset osoittavat suomalaisten nuorten suhtautuvan Suomen EU-jäsenyyteen hyvin myönteisesti ja kokevan itsensä Euroopan unionin kansalaisiksi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaiset nuoret suhtautuvat Euroopan unioniin selkeästi positiivisemmin kuin esimerkiksi vanhempansa, 81 prosenttia nuorista pitää suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana.

- Nuoret pitävät Suomen jäsenyyttä EU:ssa itsestään selvänä ja arvokkaana. Lienee selvää, että vastuuttoman Fixit-öyhöttämisen aika on ohi! toteaa tiedotteessa Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkanen.

Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisista nuorista 89 prosenttia identifioi itsensä Euroopan unionin kansalaisiksi. Vaikka nuoret kokevat itsensä ensisijaisesti Suomen kansalaiseksi on eurooppalainen identiteetti vahvempi kuin oman paikkakunnan identiteetti. Tutkimukseen haastateltiin yli tuhatta nuorta ympäri Suomen.

Akavan Aula Researchilla teettämän kyselyn mukaan 18-35-vuotiaista selkeä enemmistö eli 71 prosenttia pitää Suomen EU-jäsenyyttä tärkeänä. Kriittisesti EU-jäsenyyteen suhtautuu vain 18 prosenttia vastaajista ja 11 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

– Euroopan unioni on suomalaisten kansainvälisyyden näkökulmasta korvaamaton. Esimerkiksi noin 50 prosenttia Suomen korkea-asteen ja ammatillisten oppilaitosten vaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä yhteistyöstä rahoitetaan EU:n Erasmus+ -ohjelmalla. Yli 235 000 suomalaista on hyödyntänyt ohjelmaa sen reilun 30 vuoden aikana. Voidaan ajatella, että opiskeluaikana kerrytetty kansainvälinen osaaminen näkyy työelämässä jo nyt, ja entistä vahvemmin tulevaisuudessa, pohtii tiedotteessa Akavan asiantuntija Miika Sahamies.

Kansainvälisyys on itsestäänselvyys

Suomalaiset nuoret aikuiset pitävät työelämän kansainvälistymistä myönteisenä asiana, kertoo Akavan tuore selvitys.

Selvityksen mukaan 18–35-vuotiaat ovat valmiita muuttamaan ulkomaille menestyäkseen paremmin työurallaan. Kyselyssä 44 prosenttia vastaajista pitää ulkomaille muuttoa itselleen todennäköisenä vaihtoehtona. Nämä vastaajat uskovat muuton parantavan heidän työmarkkina-arvoaan ja tuovan parempia urakehitysmahdollisuuksia. Sama määrä vastaajia pitää tärkeänä, että työympäristö on kansainvälinen.

– Kansainvälisyys on monelle korkeakoulutetuille nuorelle jo nykyisin itsestään selvä osa työelämää ja tärkeä keino kehittää omaa osaamista. Hyvin harva ulkomaille muuttoa pohtiva perustelee muuttoa pakolla, eli esimerkiksi oman tai puolison vaikeuksilla työllistyä Suomessa. Erityisesti miehet ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet näkevät ulkomaille muuton mahdollisuutena, sanoo tiedotteessa Akavan asiantuntija Miika Sahamies.

Kansainvälistymiskehitys kulkee moniin suuntiin. Suomalaiset voivat tuoda kansainvälistä osaamista mukanaan kotimaahan palatessaan, mutta tarvitsemme lisäksi kansainvälistä työvoimaa Suomeen. Enemmistö (55 prosenttia) kyselyyn vastanneista nuorista korkeakoulutetuista uskoo, että suomalainen työelämä vaatii tulevaisuudessa aiempaa enemmän kansainvälistä työvoimaa.

– Aidosti avoin työelämä edellyttää reiluja pelisääntöjä ja niiden noudattamista. Työn tekemisellä tulee olla kaikille oikeudenmukaiset ehdot, tapahtuipa se sitten Suomessa tai ulkomailla, lisää Sahamies.

Akava selvitti tammi–helmikuun aikana toteutetussa laajassa kyselytutkimuksessa nuorten aikuisten ajatuksia suomalaisesta työelämästä ja siitä, miten nuorten arvot, asenteet ja uskomukset muokkaavat yhteiskuntaa. Kyselyn toteutti Aula Research ja siihen osallistui noin 1000 vastaajaa.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi
Kommentit
Tietoa Satu Hotakainen 1373 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.