Monien EU:n romanien elinolot muistuttavat oloja maailman köyhimmissä maissa

Kuvituskuva. Kuva: pixabay.com

EU:n alueella asuvat romanit kohtaavat jokapäiväisessä elämässään perustavanlaatuisia haasteita. Niitä ovat huonot hygieniaolot, nälkä tai nuorisotyöttömyys. Asia ilmenee EU:n perusoikeusviraston viimeisimmästä raportista. Siinä nousee esiin jatkuva eriarvoisuus, josta on ollut pitkään vakavaa haittaa romaneille monissa maissa Euroopassa, joka on yksi maailman rikkaimpia alueita.

- Romanivastaisuus aina syrjinnästä viharikoksiin lietsoo romaneja eristävää kierrettä. Näin he jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle ja tulevat kohdelluiksi stereotyyppisesti, mitä ei voi hyväksyä, toteaa tiedotteessa viraston johtaja Michael O’Flaherty.

Viraston tekemän raportin mukaan EU-jäsenmaat eivät ole tähänastisista pyrkimyksistään huolimatta pystyneet saavuttamaan suurinta osaa integrointitavoitteistaan.

- Tämä kierre on katkaistava. Miksei aloitettaisi ilmeisimmästä asiasta ja varmisteta, että kaikilla romaneilla on samat mahdollisuudet kuin muilla EU:n kansalaisilla, Michael O’Flaherty sanoi.

Erityisenä huolenaiheena nousi esiin se, että romanivastaisuus on Euroopassa yleistä. Joka kolmas romani on kokenut häirintää. Raportissa patistetaan jäsenmaita tunnistamaan romanivastaisuus ja ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin viharikosten ja vihapuheen torjumiseksi.

EU:n romanien elinolot eivät ole muuttuneet paljoakaan vuosina 2011–2016. Romaneista 80 prosenttia elää köyhyysriskirajalla, kun EU:n väestön keskiarvo on 17 prosenttia.

Vesi ja koulutus vähäistä

Romanien juomaveden saanti on usein samalla tasolla kuin Ghanassa tai Nepalissa. Vesijohdottamassa taloudessa asuu 30 prosenttia romaneista. Tällaiset elinolot hankaloittavat parannuksia koulutuksessa, terveydessä tai työllisyydessä. Tilanne edellyttää raportin laatijoiden mukaan suurempia ponnisteluja köyhyyden vähentämiseksi, esimerkiksi niin, että poistetaan asumisen eriytymistä, parannetaan yleishyödyllisten palvelujen, kuten sähkön ja veden saatavuutta sekä sosiaalista asuntotarjontaa.

Koulutus on kehittynyt joissakin jäsenvaltioissa, mutta puutteita on edelleen. Runsas 50 prosenttia pienistä romanilapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Tämä on usein paljon vähemmän kuin samanikäisten ei-romaanilasten osuus. Romanien esikouluun osallistuminen EU:ssa on samalla tasolla kuin Puerto Ricossa.

Esimerkiksi Suomessa opetushallituksen pari vuotta vanhan selvityksen mukaan Suomen romanit ovat erittäin koulutusmyönteisiä ja heidän koulutustasonsa onkin 60 viime vuoden aikana noussut huomattavasti.

Perusopetuksen päättötodistuksen saaneiden osuus romaniväestöstä on noussut 25 prosentista yli 80 prosenttiin. Romanit saavat silti päättötodistuksen harvemmin kuin Suomen muu väestö. Nuorten miesten tilanne on selvästi huonompi kuin nuorten naisten.

Jäsenvaltioiden tulisi raportin mukaan tarjota pääsy korkeatasoiseen koulutukseen, tuettuun opetukseen monien romanilasten kehnojen elinolojen kompensoimiseksi sekä kohdennettuun tukeen kaikissa koulunkäynnin vaiheissa.

Työttömien sekä koulutus- tai harjoittelupaikkaa vailla olevien 16–24-vuotiaiden nuorten romanien ja heistä etenkin naisten osuus on korkea valtaväestöön verrattuna. Jäsenvaltioiden on raportin mukaan tehostettava työllistymistä, etenkin nuorten romanien työllistymistä, esimerkiksi työpaikkakoulutuksen, työharjoittelumahdollisuuksien ja oppisopimuskoulutuksen kautta. Romanien tulisi myös saada kohdennettua apua oman yrityksen aloittamista varten.

Perusoikeusviraston laatiman raportin on tarkoitus antaa aineksia keskustelulle romanien osallistamista koskevista jatkotoimenpiteistä EU:ssa. EU:n tämänhetkinen puitekehys päättyy vuonna 2020. Siinä arvioidaan käytössä olevien toimenpiteiden vaikutusta vuosien mittaan. Siinä tarkastellaan myös romanien huono-osaisuuden taustoja maailmanlaajuisesti muihin maihin verrattuna. Tämä auttaa EU:ta ja sen jäsenvaltiota arvioimaan sitoutumistaan Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin.

EU-uutiset.fi
Kommentit
Tietoa Satu Hotakainen 1373 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.