EU:ssa naiset saavat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 29-vuotiaana

Kuva: Vladimir Mucibabic/Dreamstime Stock Photos

Vuonna 2016 syntyi EU-alueella 5148 miljoonaa vauvaa. Edellisenä vuonna vauvoja syntyi 5103 miljoonaa. Nuorimmat ensisynnyttäjät löytyvät Eurostatin tilastojen mukaan Bulgariasta ja vanhimmat Italiasta.

Noin viisi prosenttia ensisynnyttäjistä oli EU-alueella alle 20-vuotiaita ja noin kolme prosenttia yli 40-vuotiaita.

Kaikista syntyneistä lapsista yksi viidestä oli perheen kolmas tai useampi lapsi. Tällaisia pikkusisaruksia kahden lapsen joukon jatkoksi syntyi siis EU-alueella lähes 930 000. Neljännen tai useamman lapsensa EU-alueella synnytti 5,9 prosenttia äideistä.

Suurin prosenttiosuus niitä äitejä, jotka saivat neljännen tai useamman lapsensa vuonna 2016 löytyi Suomesta. Kaikista Suomessa synnyttäneistä äideistä peräti 10,1 prosenttia sai neljännen tai useamman lapsensa. Vastaava prosenttiosuus oli 9 prosenttia Irlannissa ja 8,5 prosenttia Britanniassa.

Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut viime vuosina Tilastokeskuksen mukaan huomattavan paljon. Nyt se on jo yhtä korkea kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Eurostatin mukaan vuonna 2016 ensisynnyttäjien keski-ikä oli Suomessa ja Norjassa 29 vuotta, Tanskassa 29,3 vuotta ja Ruotsissa 29,2 vuotta. Vanhimpia ensisynnyttäjät puolestaan ovat Italiassa (31 vuotta) ja Espanjassa (30,8 vuotta).

Lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä selvittäneen Väestöliiton Perhebarometrin mukaan opiskeluvuodet, huoli asemasta työmarkkinoilla ja pidentyneen nuoruuden kulttuuri vaikuttavat perheellistymisen ajankohtaan. Suomalaiset saavat tällä hetkellä lapsensa myöhemmin kuin mitä pitävät ihanteellisena. Ero ihanteellisen iän ja toteutuneen iän välillä on erityisen suuri korkeasti koulutetuilla naisilla ja miehillä. Barometri julkaistiin viime joulukuussa.

Kokonaissyntyvyys Suomessa edelleen laskussa

Kokonaissyntyvyys oli korkeinta Ranskassa ja Ruotsissa. Syntyvyydellä tarkoitetaan syntyneiden määrää suhteutettuna synnytysikäisiin naisiin. Suomessa syntyvyys on laskenut kuudetta vuotta peräkkäin kaikissa 20-34-vuotiaiden ikäryhmissä. Yleisintä lasten saaminen on 30-34-vuotiailla suomalaisnaisilla. 40-44-vuotiailla syntyvyys on puolestaan jatkanut lievää kasvua Suomessa.

Ranskassa syntyi 1,92 lasta naista kohden ja Ruotsissa 1,85. Alhaisinta syntyvyys oli Kreikassa, 1,38 ja Puolassa 1,39. Suomessa synnytysikäistä naista kohden syntyi 1,57 vauvaa. Se on hieman alle EU:n keskiarvon, joka on 1,6.

Väestöliiton perhebarometriin haastatellut nuoret korostivat sukupuolesta ja koulutustasosta riippumatta elämäntilanteen vakautta, omaa kypsyyttä ja toimivan parisuhteen merkitystä lastensaannin edellytyksinä. Lapsia suunnitellaan aikaisintaan silloin, kun opinnot on hoidettu alta ja tehty muutama vuosi töitä. Usein myös sisarusten halutaan syntyvän tiheästi, jotta pikkulapsivaihe saataisiin nopeasti ”alta pois”.

– Näin ollen sekä työelämän että pienten lasten hoidon vaativimmat vuodet sijoittuvat samaan ja yhä lyhyempään ajanjaksoon. Vallitseva perhemalli on todellinen resepti ruuhkavuosille, toteaa tiedotteessa Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch, joka on myös yksi barometrin tekijöistä.

Vanhemmuus nähdään rasitteena

Myös mielikuvat, joita lapsiperhearjesta on, vaikuttaa halukkuuteen perustaa perhe. Vanhemmuus näyttäytyy vaativana elämänvaiheena, jossa omalle ajalle tai elämälle ei lasten kasvattamisen ohella ole aikaa.

Lapsettomilla nuorilla aikuisilla on hyvin vähän myönteisiä mielikuvia pienten lasten kanssa elämisestä, erityisesti jos omassa elämässä ei ole luontevaa yhteyttä lapsiin.

Usein pelätään myös, että lapsen saaminen nuorena merkitsee paikalleen jämähtämistä ja alempaa elintasoa. Nuoret pohtivat barometrin selvityksen mukaan, mihin ryhmään haluavat kuulua: ovatko osa matkustelevaa, elämästä nauttivaa, huolista vapaata lapsettomien nuorten aikuisten joukkoa vai kuuluvatko tuulipuvuissa suhisteleviin alennusjauhelihaa metsästäviin prismaperheisiin.

Myös keskeneräinen tasa-arvokehitys heijastuu nuorten mielikuviin vanhemmuudesta sekä lastenhankintaan. Barometrin rekisteriaineistoja koskevissa tarkasteluissa havaittiin, että vanhemmaksi tulemisen ajoitus vaikuttaa miehen ja naisen tulokertymään hyvin eri lailla. Isien kannattaa tulojen kannalta saada ensimmäinen lapsi noin 30-vuotiaana, kun naisten kohdalla äidiksi tulemista kannattaa lykätä paljon pidempään.

– Se, miten eri tavoin vanhemmuuden ajoitus vaikuttaa miesten ja naisten tulokertymiin, on yhteiskunnallinen kysymys, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan. Perheellistymistä helpottavassa perhepolitiikassa keskeistä olisi madaltaa rajoja perhevapaiden ja muun elämän kuten työelämän tai opiskelun välillä, toteaa tiedotteessa toinen Perhebarometrin kirjoittaja, Väestöliiton tutkija Venla Berg.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi
Kommentit
Tietoa Satu Hotakainen 1373 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.