EU-tarkastajat: EU-rahoitteisiin hankkeisiin hassattiin 1,5 miljardia euroa tehottomasti

50-euroseteleitä. Kuva: CAN Europe/Flickr CC
50-euroseteleitä. Kuva: CAN Europe/Flickr CC

EU:n julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet eivät muodosta taloudellisesti kannattavaa vaihtoehtoa julkisen infrastruktuurin toteuttamiselle, toteavat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat. Tarkastettuihin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin liittyi mittavia puutteita ja saavutetut hyödyt jäivät vähäisiksi.

Tarkastajat arvioivat 12:ta EU:n yhteisrahoittamaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, jotka oli toteutettu Ranskassa, Kreikassa, Irlannissa ja Espanjassa maantieliikenteen ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla. Kokonaiskustannukset näissä kumppanuuksissa olivat 29,2 miljardia euroa, joista EU:n osuus oli 2,2 miljardia euroa.

Kumppanuuksiin suunnatuista varoista 1,5 miljardia euroa käytettiin tarkastajien mukaan tehottomasti. Varoille saatavan vastineen ja avoimuuden toteutumista haittasivat esimerkiksi epäselvä toimintapolitiikka ja strategia, puutteellinen analysointi, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kirjaaminen taseen ulkopuolelle sekä epätasapainoiset riskinjakojärjestelyt.

- Kreikassa ja Espanjassa toteutettujen viiden moottoritiehankkeen päätökseen saamiseen tarvittiin lähes 1,5 miljardia euroa lisää julkista rahoitusta. EU:n osuus tästä määrästä oli noin 30 prosenttia (422 miljoonaa euroa). Tätä summaa ei käytetty vaikuttavasti, sillä potentiaaliset taloudelliset hyödyt eivät toteutuneet, toteaa kertomuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Oskar Herics tiedotteessa.

EU osoitti vuosina 2000–2014 yhteensä 5,6 miljardia euroa 84:lle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle. Hankekustannukset olivat kaikkiaan 29,2 miljardia euroa. Tarkastajat havaitsivat, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ansiosta viranomaiset kykenivät kaiken kaikkiaan toteuttamaan suuria infrastruktuureja yhden menettelyn avulla. Ne lisäsivät kuitenkin riittämättömän kilpailun riskiä, minkä vuoksi hankintaviranomaisten neuvotteluasema oli heikompi.

Lisäksi useimpiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin liittyi huomattavaa tehottomuutta rakennusvaiheessa. Päätökseen saatiin kaikkiaan yhdeksän hanketta, joista seitsemään (osuus 7,8 miljardia euroa) liittyi jopa 52 kuukauden viivästyksiä ja huomattavaa kustannusten kasvua.

EU on 1990-luvulta alkaen pannut täytäntöön yhteensä 1749 julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, joiden arvo on yhteensä 336 miljardia euroa. Suurin osa kumppanuuksista on toteutettu liikenteen alalla. Vuonna 2016 kolmannes koko vuoden investoinneista tehtiin liikenteeseen. Seuraavaksi  eniten investointeja tehtiin terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin on kuitenkin käytetty suhteellisen vähän EU:n rahoitusta, vaikka Euroopan komissio onkin kannustanut niiden käyttöä jo joidenkin vuosien ajan.

Kreikka selvästi suurin EU-rahan saaja

Tarkastukseen valittujen jäsenvaltioiden osuus EU:n tukemien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kokonaiskustannuksista vuosina 2000–2014 oli noin 70 prosenttia ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin osoitetusta EU-osuudesta 71 prosenttia.

Kreikassa, joka on selvästi suuri n EU - rahoitusosuuden saaja 59 prosentilla EU - rahoituksen kokonaismäärästä eli 3,3 miljardilla eurolla, tarkastettujen kolmen moottoritien kilometrikustannus kasvoi jyrkästi jopa 69 prosentilla, vaikka hankkeiden laajuus pieneni jopa 55 prosentilla.

Varainkäytön tehottomuus johtui pääasiassa seuraavista syistä: julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimuksista käydyt uudelleenneuvottelut johtivat rahoitusvajeisiin, jotka oli katettava, minkä lisäksi julkisen sektorin kumppanit valmistelivat hankkeet heikosti. Ratkaisevimmin tilanteeseen vaikutti se, että yksityisten toimijoiden kanssa tehtiin sopimuksia ennen kuin olennaisia ongelmia oli ratkaistu.

Tarkastajat havaitsivat, että etukäteen tehdyt analyysit olivat perustuneet yltiöoptimistisiin skenaarioihin. Tosiasiallinen käyttöaste oli näin ollen peräti 69 prosenttia ennustetta alhaisempi tieto - ja viestintätekniikan alalla Irlannissa ja 35 prosenttia alhaisempi moottoritiehankkeiden tapauksessa Espanjassa.

Suurimmassa osassa tarkastetuista hankkeista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet oli valittu ilman, että etukäteen tehtiin vaihtoehtoisia toteutustapoja koskeva vertailuanalyysi. Näin ollen hankkeissa ei osoitettu, että kumppanuus tarjosi rahalle parhaiten vastinetta, eikä niiden avulla suojeltu yleistä etua.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanien välinen riskinjako ei useinkaan ollut asianmukaista, johdonmukaista ja vaikuttavaa, eivätkä yksityisen sektorin kumppanin riskipääoman korkeat korvausasteet (jopa 14 prosenttia) aina vastanneet todellisia alhaisia riskejä. Lisäksi suurin osa tarkastetuista kuudesta tieto - ja viestintätekniikan hankkeesta ei soveltunut hyvin pitkäkestoisiin sopimuksiin, koska alan teknologiset muutokset ovat nopeita.

EU-uutiset.fi
Kommentit
Tietoa Satu Hotakainen 1373 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.