Mepit haluavat kasvattaa unionin budjettia 1,3 prosenttiin BKT:sta

Anneli Jäätteenmäki. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi
Anneli Jäätteenmäki. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Euroopan parlamentti haluaa, että EU:n budjetissa huomioidaan unionin uudet prioriteettialat kuten turvallisuus, puolustus, muuttoliike ja ilmastonmuutos. Mepit vaativat, että EU:n menojen nykyistä yhden prosentin enimmäismäärää nostetaan 1,3 prosenttiin jäsenmaan bruttokansantulosta, jotta voitaisiin välttää uusien haasteiden rahoittamista köyhimpien alueiden tai maatalouden kustannuksella.

- Eurooppa tarvitsee vahvan budjetin ja monivuotisen rahoituskehyksen. Meillä on edessämme paljon haasteita. Edessämme on itseasiassa enemmän haasteita kuin koskaan ennen. Meidän täytyy tehdä yhdessä enemmän, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa sanoi täysistuntopuheenvuorossaan.

Sarvamaa myös korosti sitä, että EU-rahoitus pitäisi olla sidottuna siihen, että rahoitusta saava jäsenmaaa kunnioittaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja.

Euroopan parlamentti otti keskiviikkona kantaa EU:n pitkän aikavälin budjettiin. Parlamentti vaatii, että budjetissa huomioidaan uudet prioriteettialat ja paikataan brexitin aiheuttama vaje.

- Terveellinen elinympäristö on edellytys kaikelle hyvinvoinnille. EU on tehnyt sitoumuksia ja asettanut tavoitteita ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa sekä myös kestävän kehityksen suhteen. On välttämätöntä, että myös unionin rahankäyttö on linjassa näiden asetettujen tavoitteiden kanssa. Seuraava rahoituskehyskausi on valmisteltava siten, että nämä asetetut tavoitteet pystytään täyttämään. Komission on annettava esitys näitä tavoitteita kunnioittaen, Anneli Jäätteenmäki sanoi täysistunnossa.

EU:n vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä käsittelevä päätöslauselma hyväksyttiin äänin 458 puolesta, 177 vastaan ja 62 tyhjää. Esittelijöinä toimivat mepit Jan Olbrycht (EPP, Puola) ja Isabelle Thomas (S&D, Ranska).

Jäätteenmäki: 1,3 prosentin rahoitustaso on epärealistinen

Suomalaismepeistä päätöslauselman puolesta äänestivät Petri Sarvamaa, Nils Torvalds, Henna Virkkunen, Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri, Heidi Hautala ja Merja Kyllönen. Vastaan äänestivät Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen, Jussi Halla-aho, Pirkko Ruohonen-Lerner ja Paavo Väyrynen.

- Mielestäni mietinnössä esitetty 1,3 prosentin rahoitustaso on epärealistinen. Se ylittää jopa komission arviot rahoitustarpeesta. Brexitin aiheuttama budjettivaje on merkittävä haaste. Todellisuudessa se tarkoittaa niukempaa budjettia. Me voimme käyttää tilanteen hyväksi siten, että käymme kriittisesti läpi kaikki EU:n rahoitustarpeet, Anneli Jäätteenmäki totesi täysistuntokeskustelussa.

Euroopan parlamentti hyväksyi kaksi päätöslauselmaa, jossa se ottaa kantaa uuden monivuotisen rahoituskehyksen tuloihin ja menoihin. Nyt käsittelyssä olevan monivuotisen rahoituskehyksen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2021.

Parlamentin tärkeimpiin ehdotuksiin kuuluvat rahoituksen lisääminen tutkimusohjelmille, Erasmus+:lle, nuorisotyöllisyysaloitteelle ja lisätuki pienille ja keskisuurille yrityksille sekä infrastruktuuri-investointien lisääminen Verkkojen Eurooppa -välineellä.

Parlamentin jäsenet varoittavat, että yhteisymmärrystä monivuotisesta rahoituskehyksestä ei synny, ellei omien varojen, eli EU-budjetin tulojen, osalta tehdä vastaavaa edistystä. Menoja ja tuloja pitäisi näin ollen käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Parlamentin toinen päätöslauselma perustuu omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän raporttiin ja siinä vaaditaan nykyisten omien varojen vahvistamista ja vähittäistä uusien omien varojen käyttöönottoa. Nämä uudet omat varat voisivat perustua uudistettuun alv-resurssiin, osuuteen yhteisöverotulosta, finanssitransaktioveroon, digitaalialan veroon tai ympäristöveroihin.

EU:n omien varojen järjestelmän uudistamista koskeva päätöslauselma hyväksyttiin äänin 442 puolesta, 166 vastaan, 88 tyhjää. Esittelijöinä toimivat mepit Gérard Deprez (ALDE, Belgia) ja Janusz Lewandowski (EPP, Puola).

Kahdella päätöslauselmalla parlamentti antaa oman panoksensa varsinaisiin lainsäädännöllisiin esityksiin, jotka komission on määrä julkaista toukokuussa 2018. Uuden budjetin voimaantulo edellyttää parlamentin hyväksyntää.

Parlamentti kehottaa käynnistämään neuvottelut parlamentin, EU-komission ja neuvoston välillä viiveettä, jotta yhteisymmärrys voitaisiin saavuttaa ennen kevään 2019 EU-vaaleja.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi
Kommentit
Tietoa Satu Hotakainen 1373 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.