Suomi ei kannata kärkiehdokasmenettelyä eikä komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuksien yhdistämistä

Suomen ja EU:n liput. Kuva: EU/Mauro Bottaro

EU-johtajat kokoontuvat tänään perjantaina 23. helmikuuta keskustelemaan siitä, miten järjestää EU:n rahoitus vuoden 2020 jälkeen alkavalla seuraavalla rahoituskaudella. Samassa epävirallisessa kokouksessa on tarkoituksena käsitellä myös institutionaalisia kysymyksiä.

Mepit kannattavat kärkiehdokasmenettelyä, jossa eurooppalaiset poliittiset puolueet nimeävät ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi ennen EU-vaaleja. EU:n perussopimusten mukaan Eurooppa-
neuvosto, joka ottaa huomioon EP-vaalit, ehdottaa määräenemmistöllä Euroopan parlamentille ehdokasta komission puheenjohtajaksi.

Kärkiehdokasmenettelyä ei mainita EU:n sopimuksissa. Euroopan parlamentti kuitenkin ilmaisi viimeisimmässä täysistunnossa, että se olisi valmis hylkäämään komission puheenjohtajuutta tavoittelevan ehdokkaan, mikäli tätä ei ole nimetty ”kärkiehdokkaaksi” ennen vuoden 2019 europarlamenttivaaleja.

Suomi haluaa pitää nettomaksuosuutensa kohtuullisena – rahoituskehysneuvotteluista odotetaan vaikeita- EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa huomenna käsitellään monivuotista… Lue lisää

Suuri osa jäsenmaista katsoo, että kärkiehdokasmenettelyä ei pitäisi virallistaa. Tätä mieltä on myös Suomi. Suomen kannan mukaan EU:n perussopimusten muotoilu, jonka mukaan Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon EP-vaalti komission puheenjohtajaehdokasta ehdottaessaan, on riittävä.

Suomen kannassa huomautetaan, että komission puheenjohtajan täytyy nauttia laajaa luottamusta sekä jäsenvaltioiden että Euroopan parlamentin keskuudessa ja että kärkiehdokasmenettelyllä voisi olla haitallisia vaikutuksia EU:n toimielinten väliseen tasapainoon muun muassa nimittämistoimivallan hämärtymisen osalta.

Eurooppa-neuvoston liikkumavaran säilyttäminen komission puheenjohtajaa valitessa on keskeistä Suomen vaikutusvallan näkökulmasta. Suomi siis tukee sitä, että Eurooppa-neuvosto ottaa kielteisen kannan kärkiehdokasmenettelyn vahvistamiseen.

Jokaiselle maalle oma komissaari

Eurooppa-neuvosto päätti vuonna 2013, että komissiossa on yksi komissaari kustakin jäsenvaltiosta. Tilannetta saatetaan tarkastella uudelleen vuonna 2019 nimitettävän komission osalta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron nimittäin nosti esiin Sorbonnen 26.9.2017 puheessaan ajatuksen komission koon pienentämisestä 15 jäseneen. Hänen mielestään EU:n perustajavaltiot voisivat luopua omista jäsenistään ensimmäisessä supistetussa komissiossa.

Komission mukaan EU-maiden päämiesten tulisi harkita, pitäisikö komissiossa olla jatkossakin yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta vai pitäisikö kokoonpanoa pienentää. Muutokseen tarvittaisiin kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyys.

Suomen kannan mukaan komissiossa täytyy olla yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta. Tällä esimerkiksi varmistettaisiin se, että kollegiossa on kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteiden tuntemusta. Suomen mukaan ei ole myöskään todisteita siitä, että komission nykyinen kokoonpano heikentäisi sen toiminnan tehokkuutta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Kuva: EU/ Mauro Bottaro Macron haaveilee tehokkaammasta EU:sta ja euroalueen budjetista- Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti eilen odotetun Euroopan tulevaisuutta ruotivan… Lue lisää

Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuuden yhdistäminen

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti esiin syyskuussa 2017 unionin tila -puheessaan ajatuksen Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuuden yhdistämisestä. Tehtävien yhdistämisellä yritettäisiin tehostaa EU:n toimintaa. Komission mukaan myös EU:n demokraattisuus lisääntyisi.

Suomen omassa asiakirjassa tosin epäillään, että taustalla olisi ajatus komission oman vaikutusvallan kasvattamisesta. Koska Euroopan parlamentilla on vahva rooli komission puheenjohtajan nimittämisessä, komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuksien yhdistäminen tarkoittaisi, että parlamentti saisi vahvan aseman myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nimittämisessä. Tämä Suomen mukaan horjuttaisi toimielinten välistä tasapainoa.

Jean-Claude Juncker. Kuva: EU/Etienne Ansotte Komission povataan ehdottavan tällä viikolla EU-presidentin toimen perustamista- BloombergPolitics-lehdessä spekuloidaan, että komissio ehdottaisi tällä viikolla komission ja Eurooppa-neuvoston… Lue lisää
ARKISTOKUVA: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) Euroopan parlamentin pressikahveilla Helsingissä 18. marraskuuta 2016. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi Junckerin ehdotus EU-presidentistä yllätti suomalaiset- Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker teki keskiviikkoisessa linjapuheessaan yllättävän esityksen. Hänen… Lue lisää
Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi
Kommentit
Tietoa Satu Hotakainen 1373 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.