Suomi haluaa pitää nettomaksuosuutensa kohtuullisena – rahoituskehysneuvotteluista odotetaan vaikeita

Euroopan parlamentti Strasbourgissa. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa huomenna käsitellään monivuotista rahoituskehystä ja insitutionaalisia kysymyksiä. Koska kokous on epävirallinen, siellä ei tehdä päätöksiä tai hyväksytä päätelmiä.

Kyseessä on päämiesten ensimmäinen poliittinen keskustelu tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Varsinaiset neuvottelut käynnistyvät sen jälkeen, kun komissio antaa rahoituskehysehdotuksensa toukokuussa 2018.

Suomi haluaa rahoituskehysneuvotteluissa huolehtia siitä, että Suomen nettomaksuosuus on kohtuullinen ja oikeudenmukainen ja että siinä huomioidaan Suomen taloustilanne. Lähtökohtanaan Suomi pitää sitä, että Britannian ero huomioidaan täysmääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa.

Suomen hallitus olisi kuitenkin valmis tarvittaessa kasvattamaan EU-budjettia eikä sido itseään tiukimpiin yhden prosentin nettomaksajien ryhmään.

Juha Sipilän hallituksen EU-linjaa on kritisoitu. Kuva: Lauri Heikkinen/Valtioneuvoston kanslia Suomi onkin valmis kasvattamaan EU-budjettia, meppi Torvaldsin mukaan hallituksen EU-linja on sekava - EU:ssa pohditaan parhaillaan seuraavaa monivuotista rahoituskautta ja EU-budjetin kokoa sen Lue lisää

Suomi sanoisi "ei kiitos" lisäpaikalle Euroopan parlamentissa

Eurooppa-neuvosto päättää parlamentin kokoonpanosta vaalikaudella 2019-2024 kesäkuussa 2018. Merkittävin periaatteellinen kysymys on Britannian EP-paikkojen kohtalo. Parlamentti hyväksyi ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi helmikuussa 2018.

Institutionaalisissa kysymyksissä Suomen kanta on se, että Britannian europarlamenttipaikkoja tai osaakaan niistä ei pitäisi jakaa muille jäsenvaltioille.Parlamentin ehdotuksen mukaan Suomi olisi saamassa yhden lisäpaikan Euroopan parlamenttiin.

Euroopan parlamentti Strasbourgissa. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi Brexit voi tuoda Suomelle yhden mepin lisää Euroopan parlamenttiin - Euroopan parlamentin jäsenmäärää pitäisi laskea 751:stä 705:een, esittää raportissaan Euroopan Lue lisää

EU:n perussopimusten mukaan Euroopan parlamentissa pienemmällä jäsenvaltiolla ei saa olla enemmän jäseniä kuin isommalla ja jäsenvaltioin väkiluvun ja paikkamäärän suhteen tulee kasvaa väkiluvun kasvaessa. Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä täysin toteudu.

Parlamentin ehdotus Eurooppa-neuvoston päätökseksi hyväksyttiin 7.2.2018. Parlamentti esittää, että 27 Ison-Britannian 73 paikasta jaettaisiin siten, että lisäpaikkoja saisivat Ranska ja Espanja saisivat viisi lisäpaikkaa, Italia ja Alankomaat kolme, Irlanti kaksi ja Puola, Romania, Ruotsi, Itävalta, Tanska, Suomi, Slovakia, Kroatia ja Viro kukin yhden.

Parlamentin koko pienenisi nykyisestä 751:stä 705:een. Ison-Britannian on määrä erota EU:sta maaliskuussa 2019.
Mikäli eroaikataulu muuttuu, sovellettaisiin kauden 2014–2019 paikkajakoa, kunnes Ison-Britannian EU-ero tulee voimaan.

Parlamentin esittämää paikkajakoa perustellaan sillä, että se korjaisi nykyisen paikkajaon epäsuhtia ilman, että yksikään jäsenvaltio menettäisi paikkoja. Suomi kuitenkin huomauttaa kokouskantojen valmisteluasiakirjassa, että paikkajako ei ole yksiselitteinen ja että paikkamäärälle ei ole esitetty perusteluja jäsenvaltiokohtaisesti.

Suomen kannan mukaan EP-paikkojen käyttämättä jättäminen olisi signaali EU-kansalaisille: pienempi EU, pienemmät toimielimet. Säästöjen haun lisäksi Suomi katsoo, että tulevaisuuden laajentumisen varalle on jätettävä riittävästi paikkoja.

Brittien paikkojen uudelleenjakamisen sijaan epäsuhtia pitäisi korjata Suomen mukaan ensisijaisesti EU27:n paikkamäärän puitteissa.

- Pienen jäsenvaltion näkökulmasta on olennaista, että EP-paikat jaetaan jäsenvaltioiden kesken mahdollisimman objektiivisesti, tasapuolisesti, kestävästi ja avoimesti. Paikkaluku tulee pystyä perustelemaan jäsenvaltiokohtaisesti, todetaan Suomen kannanotossa.

Ajatus ylikansallisista ehdokaslistoista on noussut esiin Euroopan parlamentin kokoonpanosta keskusteltaessa. Paikkajakoa koskevan ehdotuksen yhteydessä parlamentti kuitenkin hylkäsi ehdotuksen ylikansallisten ehdokaslistojen käyttämisestä.

Muutamat jäsenmaat ovat kuitenkin ajaneet ylikansallisia listoja ja saattavat tuoda ajatusta edelleen esiin päämiesten kokouksessa. Suomi ei kannata ylikansallisia vaalilistoja, sillä ne eivät ole pieten jäsenvaltioiden edun mukaisia.

Suomen kannan mukaan ei ole esitetty pitäviä argumentteja sen puolesta, että listojen käyttöönotto vahvistaisi EU:n demokraattisuutta tai lisäisi EU-kansalaisten kiinnostusta vaaleihin.

Suomi ei myöskään tue kärkiehdokasmenettelyn vahvistamista eikä sitä, että Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuus yhdistettäisiin. Suomen hallituksen mielipiteen mukaan komissiossa on oltava jäsen kustakin jäsenvaltiosta.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1371 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.