Suomi onkin valmis kasvattamaan EU-budjettia, meppi Torvaldsin mukaan hallituksen EU-linja on sekava

Juha Sipilän hallituksen EU-linjaa on kritisoitu. Kuva: Lauri Heikkinen/Valtioneuvoston kanslia
Juha Sipilän hallituksen EU-linjaa on kritisoitu. Kuva: Lauri Heikkinen/Valtioneuvoston kanslia

EU:ssa pohditaan parhaillaan seuraavaa monivuotista rahoituskautta ja EU-budjetin kokoa sen jälkeen, kun Britannia lähtee unionista. Suomen hallitus olisi valmis tarvittaessa kasvattamaan EU-budjettia eikä sido itseään tiukimpiin yhden prosentin nettomaksajien ryhmään.

Suomen hallitus on tähän saakka nojannut julkisuuteen annettavissa kommenteissa siihen, että Suomi suhtautuu EU-budjetin kokoon vuoden 2015 hallitusohjelmassa määritellyllä tavalla, eli että EU-budjetin ei pitäisi olla isompi kuin yksi prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Komissio on kuitenkin nyt todennäköisesti linjaamassa toukokuussa Brexitistä ja EU:n uusista vastuualueista kuten yhteisestä puolustuspolitiikasta johtuen, että budjetin kokoa pitäisi kasvattaa ainakin 1,1 prosenttiin.

Hallituksen tuoreen kannan mukaan seuraavissa rahoituskehysneuvotteluissa on huolehdittava, että Suomen nettomaksuosuus on "kohtuullinen ja oikeudenmukainen ja siinä huomioidaan Suomen taloustilanne".

Suomen lähtökohtana on hallituksen mukaan nyt se, että Britannian ero huomioidaan täysmääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Tällä tarkoitetaan, että tulevassa rahoituskehyksessä sitoumusten kokonaistason tulisi asettua mahdollisimman lähelle nykyistä jäsenmaiden yhteenlaskettua bktl-prosenttitasoa.

- Emme kuitenkaan sido itseämme neuvotteluissa tiukimpaan 1 prosentin tavoitteeseen, hallitus linjaa.

Uutta joustavampaa asennetta perustellaan sillä, että näin Suomi pystyy paremmin tavoittelemaan maataloustukia ja aluekehitysrahoja sekä ajamaan rahaa uusiin tehtäviin kuten maahanmuuttoon ja puolustukseen.

Torvalds sanoo hallituksen EU-politiikkaa hämmentäväksi

Europarlamentaarikko Nils Torvalds (ALDE) kommentoi tuoreessa tiedotteessaan Suomen hallituksen EU-politiikan olevan sekavaa ja herättävän hämmennystä.

Pääministeri Juha Sipilä on sanonut, että Suomella on aktiivinen EU-politiikka ja että sillä on merkityksellinen rooli unionissa. Samaan aikaan eurooppaministeri Sampo Terho kuitenkin haluaa pienentää EU-budjettia ja edistää EU-instituutioiden alasajoa.

Nyt hallitus on kuitenkin kääntänyt kelkkaansa ja on valmis kasvattamaan EU-budjettia. Torvaldsin mukaan hallituksen epäjohdonmukaisuus aiheuttaa sen, että kansainvälisillä areenoilla Suomen linja EU-kysymyksiin jää hyvin epäselväksi.

- Tämä ei ole hyväksyttävää viestintää. Elämme juuri nyt aikaa, jolloin EU:n tulevaisuus muodostuu ja tarvitsemme selkeyttä ja selviä prioriteetteja enemmän kuin koskaan. Sillä välin kun Juncker ja Oettinger esittelevät tulevaisuusvisioitaan hallituksemme näyttää leviävän joka suuntaan. Meidän täytyy myös priorisoida EU-budjetissa mutakin kuin maataloutta ja koheesiorahoja. Hallitus katsoo taakse päin kun on katsottava hieman eteen päin, Torvalds sanoi tiedotteessa.

Suomi on maksanut EU-budjettiin noin kaksi miljardia vuosittain

Nykyisellä rahoituskaudella eli 2014-2020 Suomi maksaa EU-budjettiin vuosittain keskimäärin kaksi miljardia euroa. Maksut EU:sta Suomeen ovat puolestaan vuosittain keskimäärin 1,5 miljardia euroa.

Tällä hetkellä sitoumusten tasoksi on määritelty yksi prosentti EU:n 28 jäsenmaan yhteenlasketusta bktl:stä. Jos sitoumusten taso määriteltäisiin saman yhden prosentin mukaan myös Britannian lähdettyä, se tarkoittaisi, että rahoituskehyksen kokonaistaso laskisi noin 15 prosenttia. Suomen jäsenmaksu puolestaan kasvaisi noin 6 prosenttia eli noin 800 miljoonaa euroa koko kehyskaudella.

Mikäli Britannian eron täysimääräisen huomioimisen lähtökohdaksi otetaan Britannian suorittamien EU-maksujen vähentäminen budjetista, rahoituskehyksen kokonaistaso laskisi noin 11 prosenttia. Tällöin Suomen jäsenmaksu kasvaisi noin 12 prosenttia eli noin 1,7 miljardia euroa koko kehyskaudella. Näin laskettuna rahoituskehys asettuisi noin 1,05 prosentin tasolle EU27:n yhteenlasketusta bruttokansantuoteesta.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1371 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.