Blogi: Ajankohtaista EU:n laajentumispolitiikasta

Eduskunta: Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva
Eduskunta: Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva

EU:n 2000-luvun laajentumiskierroksia on usein kritisoitu siitä, että osa maista päästettiin liittymään ennen kuin kaikki jäsenyyskriteerit täyttyivät (Bulgaria, Romania) sekä siitä, että liittymisen jälkeen ei ole kyetty varmistamaan, että maat edelleen pitävät kiinni jäsenyyskriteereinä olevista EU:n perusarvoista (Puola, Unkari). Tyytymättömyyttä ovat herättäneet myös laajentumisten myötä EU:n sisälle siirtyneet kahdenväliset rajakiistat (Kroatia ja Slovenia, Kypros). Vastauksenaan tähän kritiikkiin nykyinen komissio linjasi toimikautensa alussa, että EU ei tule hyväksymään uusia jäseniä tällä vaalikaudella. Ilmoitus aiheutti Länsi-Balkanin maissa näköalattomuutta ja jopa poliittista epävakautta ja sai monet niistä tiivistämään yhteistyötään Venäjän ja Kiinan kaltaisten toimijoiden kanssa.

Pelko Länsi-Balkanin epävakautumisesta ja ajautumisesta kauemmas EU:n arvoista sekä toisaalta alueen maiden avun huomattava merkitys EU:lle muuttoliikkeen hallinnassa ja terrorismin torjunnassa ovat nyt saaneet komission uudelleenaktivoimaan laajentumispolitiikkansa. Komission uusien linjauksien voi odottaa saavan vastakaikua myös neuvoston puolella, sillä jäsenmaissakin ymmärretään Länsi-Balkanin jäsenyysperspektiivin vahvistamisen olevan EU:n omien poliittisten, taloudellisten ja turvallisuusintressien mukaista. Laajentumisnäkymiä korostamalla halutaan samalla myös osoittaa EU:n olevan Britannian lähestyvästä EU-erosta huolimatta edelleen vetovoimainen ja kiinnostava yhteisö. Erityisen vahvasti laajentumisen jatkamista ajavat uusimmat jäsenmaat neuvoston tämänhetkisen puheenjohtajamaan Bulgarian johdolla, mutta myös esimerkiksi Ranskan ja Saksan johtajat ovat ilmaisseet tukensa Länsi-Balkanin integraation jatkamiselle.

Laajentumispolitiikan uudelleenaktivoinnin konkreettisin ilmentymä on viime viikolla julkaistu Länsi-Balkanin strategia, jonka mukaan nopeimmin jäsenyysneuvotteluissa etenevät Länsi-Balkanin maat voisivat liittyä unioniin jo vuonna 2025. Aiempien laajentumisten herättämään kritiikkiin vastatakseen komissio painottaa uudessa strategiassaan, että tämän jäsenyysperspektiivin toteutuminen edellyttää hakijamailta todellisia ja peruuttamattomia uudistuksia, jotta niillä ei enää liittymishetkellä olisi esimerkiksi keskinäisiä rajakiistoja tai heikkouksia oikeusvaltiorakenteissa. Komissio myös vakuuttaa arvioivansa objektiivisesti kunkin maan omia ansioita eli niiden etenemistä esimerkiksi korruption kitkemisessä ja perusoikeuksien toteutumisessa, taloudellisten rakenteiden vahvistamisessa sekä keskinäisen sovintonsa juurruttamisessa. Tukeakseen maiden edistystä komissio aikoo toteuttaa vuosina 2018–2020 kuusi lippulaivahanketta, joilla vahvistetaan muun muassa oikeusvaltiota, digitaali-, energia- ja liikenneyhteyksiä, rajavalvontaa sekä hyviä naapuruussuhteita.

Viime vuonna Natoon liittyneellä Montenegrolla on parhaat edellytykset täyttää jäsenyyskriteerit jo vuoteen 2025 mennessä. Vuodesta 2012 lähtien jäsenyydestä neuvotelleella maalla ei ole merkittäviä kahdenvälisiä kiistoja, mutta silläkin on edelleen tekemistä oikeusvaltiokehityksen vauhdittamisessa ja korruption kitkemisessä. Niin ikään jo jäsenyysneuvotteluvaiheeseen edenneen Serbian isoimpana haasteena on puolestaan sen vaikea suhde maasta vuonna 2008 irtautuneeseen Kosovoon. Serbian EU-jäsenyys edellyttää komission mukaan sen Kosovo-suhteen normalisointia, mikä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita Kosovon itsenäisyyden tunnustamista vaan jonkinlaista muuta oikeudellisesti sitovaa sopimusta, jollainen voisi komission arvion mukaan olla saavutettavissa ensi vuoden loppuun mennessä. Samassa ajassa voisi serbialaisten oman arvion mukaan olla mahdollista löytää ratkaisu EU-jäsenyyttä niin ikään jarruttavaan rajakiistaan Kroatian kanssa.

Albanian ja Makedonian kanssa jäsenyysneuvotteluja ei ole vieläkään aloitettu, vaikka molemmille maille on jo myönnetty hakijamaan asema ja komissio on useaan otteeseen suositellut neuvottelujen avaamista (ja luultavasti suosittelee jälleen huhtikuussa julkaistavan laajentumispakettinsa yhteydessä). Albanian suurimmat haasteet liittyvät oikeusvaltiokehityksen hitauteen ja korruptioon, kun taas Makedonian pääongelmana ovat olleet kahdenväliset kiistat naapurimaidensa Bulgarian ja Kreikan kanssa, joita maan viime vuonna valittu uusi EU-myönteinen hallitus on tosin melko ansiokkaasti onnistunut liennyttämään. Kenties heikoimmilta EU-jäsenyysnäkymät näyttävät Bosnia ja Hertsegovinalla, joka on kyllä hakenut jäsenyyttä vuonna 2016, mutta jonka jäsenyysprosessi ei ole sen koommin edennyt lähinnä maan oman poliittisen järjestelmän mutkikkuuden vuoksi, jota ensi syksyn vaalien yhteydessä mahdollisesti kiristyvät etniset jännitteet saattavat vielä lisätä. Oma lukunsa on Kosovo, jonka EU-jäsenyys ei voi toteutua ennen kuin kaikki EU-maat tunnustavat sen itsenäisyyden, mikä puolestaan edellyttää Serbialta edelleen erittäin epätodennäköiseltä vaikuttavaa tunnustusta.​

Eduskunta

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa EU-uutiset.fi 2345 Articles
EU-uutiset.fi tekee journalismia Euroopan unionin päätöksenteosta. Verkkolehden tarkoituksena on pitää suomalaiset kärryillä siitä, mitä EU:ssa tapahtuu ja kuinka se vaikuttaa suomalaisiin, jos ei suoraan, niin eurooppalaisina.