Horisontti 2020 -rahoitusohjelman suosio on kasvanut ja hankkeiden onnistumisprosentti pienentynyt

Kuvituskuva: Horisontti 2020 -hankkeiden hakemusmäärät ovat kasvaneet. Kuva: pixabay.com
Kuvituskuva: Horisontti 2020 -hankkeiden hakemusmäärät ovat kasvaneet. Kuva: pixabay.com

EU:n Horisontti 2020 -rahoitusohjelman suosio on sitä mukaa kasvanut, kun kansallisten tutkimus- ja kehitysbudjettien koko on pienentynyt.

Tämän seurauksena hakemusten määrä on kasvanut ja hankkeiden onnistumisprosentti pienentynyt.

Suomalaisorganisaatiot ovat hakeneet rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmasta ahkerasti. Viime vuonna toukokuuhun mennessä suomalaisia hakemuksia tuli 7000 kappaletta mikä vastaa 5,4 prosentin osuutta kaikista hakemuksista samalla aikakaudella.

Suomalaishankkeiden onnistumisprosentti pysyi keskitasolla, jopa hieman sen alapuolella kun vertaa samanlaisiin talouksiin kuten esimerkiksi Ruotsiin, Saksaan ja Alankomaihin.

Johtuen suuresta suomalaishakemusten määrästä Suomen rahoituksen määrässä mitattu saanto, noin 580 miljoonaa euroa ja 2,2 prosenttia koko ohjelman budjetista, ylittää kuitenkin Suomen laskennallisen maksuosuuden puiteohjelmaan.

– Suomalaiset ovat keskimäärin olleet tyytyväisiä puiteohjelmahankkeisiin ja kokeneet saaneensa niistä merkittävää hyötyä innovaatiotoimintaan ja liiketoimintaan. Parantamalla hakemusten ja projektien valmistelua, voidaan positiivisia vaikutuksia saada vielä paljon nykyistä enemmänkin, sanoo selvityshanketta johtanut vanhempi asiantuntija, dosentti Kalle Piirainen työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Rahoitus vahvistaa Suomen kansainvälistä yhteistyötä

EU:n rahoitus on avannut Suomelle mahdollisuuksia vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, täydentää kansallista rahoitusta sekä saada näiden kautta syntyviä hyötyjä kotiutettua Suomen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan.

Vuonna 2014 käynnistynyt kahdeksas puiteohjelma, Horisontti 2020, on kasvattanut saatavilla olevaa rahoitusta huomattavasti, noin 80 miljardiin euroon eli puolitoistakertaiseksi edelliseen ohjelmakauteen verrattuna.

Ohjelman aikana rahoitusta on suunnattu erityisesti tieteellisiin läpimurtoihin ja EU:n tunnistamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Lisäksi on otettu käyttöön uusia rahoitusinstrumentteja, kuten pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu pk-instrumentti.

Suomalaisissa Horisontti 2020 -hankkeissa tuloksena on syntynyt uutta teknologiaa, tuotteita ja palveluita, ja niiden myötä on syntynyt uusia työpaikkoja.  Tämä käy ilmi tuoreesta Miten EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma voi lisätä TKI-rahoituksen vaikuttavuutta Suomessa? -hankkeen tekemästä selvityksestä.

Selvityksessä 70 prosenttia kyselyyn vastanneista osallistujista ilmoitti, että hankkeessa tehty kehitystyö ei olisi toteutunut ilman saatua rahoitusta. Yritystasolla EU:n puiteohjelmarahoituksen taloudellinen nettovaikutus on positiivinen ja samaa luokkaa kansallisten TKI-tukien kanssa.

Suurimmat suorat taloudelliset vaikutukset erityisesti yritysten kasvuun ja arvonlisään havaittiin yrityksissä, jotka ovat yhdistelleet rahoitusta eri lähteistä. Selvitys antaa myös tukea sille, että tulevaisuudessa parhaiden yksittäisten tutkijoiden ja yritysten kirittämisen lisäksi myös kumppanuuksien ja ekosysteemien rakentaminen jatkuu.

– Erityisesti kasvavat pk-yritykset ovat löytäneet tutkimusohjelman rahoituksen ja käyttäneet sitä innovaatiotoimintansa vauhdittajana. Pk-yritysten osallistuminen on kaksinkertaistunut edellisestä, seitsemännestä puiteohjelmasta, toteaa ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Miten EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma voi lisätä TKI-rahoituksen vaikuttavuutta Suomessa? -hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1352 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.