Ajatushautomo: Eurooppalaiselta puolustukselta tarvitaan enemmän

Kuva: EEAS

Eurooppa kohtaa tänä päivänä monia turvallisuushaasteita. Venäjä on osoittanut olevansa valmis rikkomaan muiden maiden itsemääräämisoikeutta ja on lisännyt ydinvoimaansa. Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa on levotonta, Euroopassa on uhkana terrorismi ja kybersota on kasvussa.

Eurooppa ei ole varustautunut riittävän hyvin kohtaamaan moninaisia uhkia eikä se voi enää täysin luottaa USA:n apuun, todetaan kansainvälisen ajatushautomon The European Council on Foreign Relations (ECFR) sivuilla julkaistussa asiantuntijakommentissa. Kommentin ovat kirjoittaneet ECFR:n johtaja Mark Leonard ja lautakunnan jäsen Nobert Röttgen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on antanut piristysruiskeen eurooppalaiselle yhteistyölle ja Saksan muuttuneet asenteet puolustuspolitiikan aloitteita kohtaan ovat avanneet mahdollisuuksien ikkunan yhteisen puolustuksen kehittämisen saralla, kommentissa kirjoitetaan.

Kommentin mukaan on tärkeää, että eritahtisuus on Euroopassa hyväksyttyä, jolloin pienemmät jäsenmaaryhmittymät voivat lähteä tukemaan uusia aloitteita.

Tähän suuntaan EU on ottanut askeleen PESCOlla eli pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä puolustuspolitiikassa. PESCOn sateenvarjon alla tehdään erilaisia puolustushankkeita. Tämä ei kuitenkaan ajatushautomon julkaiseman kommentin mukaan riitä vaan PESCO keskittyy liikaa pieneen puuhasteluun, suppeisiin teknisiin projekteihin, laajemman linjan poliittisen aloitteiden sijaan.

Askeleita mittavampien projektien suuntaan voisivat ajatushautomon mukaan olla institutionaalisen yhdentymisen sijaan operationaalisen toimintakyvyn kasvattaminen. Kommentin mukaan Euroopalla täytyy olla kyky suojella aluetta armeijan avulla ja tarvittaessa myös sotatoimin.

Tähän tarvitaan investointeja, ajatushautomon kommentissa kirjoitetaan. Ajatushautomo kannattaa ideaa sisällyttää puolustusmenoja seuraavaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen. Pitkällä tähtäimellä ajatushautomon mukaan on mahdollista lisätä EU:n puolustuskykyä yhdistämällä ja jakamalla välineistöä jäsenmaiden välillä ilman suuria taloudellisia lisäpanostuksia, mutta puolustuskapasiteetin yhtenäistämiseen voi mennä vuosikymmeniä.

Ajatushautomon julkaiseman kommentin mukaan yhtenäisen välineistön rakentamisessa ei ole järkeä ellei välineistö toimi yhteisen komennon alla. Kommentin mukaan "Euroopan armeija" ei tule kuitenkaan vielä kysymykseen: Niin kauan kun jäsenmaat saavat päättää osallistuuko niiden armeijat operaatioihin vai ei, täysin jaettu armeija muodostaa suuremman riskin sille, että se ei olisikaan toimintakykyinen.

Ajatushautomo pitää uusiin teknologioihin panostamista hyvänä suuntana Euroopalle. Nopean toiminnan joukkoja voisi puolestaan ajatushautomon kommentin mukaan kehittää niin, että niistä kasvatettaisiin pikkuhiljaa merkittävä tekijä, noin 100.000 sotilaan yksikkö.

Nato on viime päivinä nostanut esiin huolensa siitä, että Eurooppa olisi rakentamassa Natolle kilpailijaa. Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö vakuutti Ylen haastattelussa, että EU:sta ei ole tarkoitus muodostaa sotilasliittoa.

Niinistö haluaa alentaa suomalaisten odotuksia, sillä Suomessa on hehkutettu sitä, että PESCO-yhteistyön perustamisasiakirjassa on erikseen mainittu EU:n perussopimuksen pykälä 42.7, joka velvoittaa auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

- Ei tässä sitä puolustuksen kovaa ydintä rakenneta. Ei tässä mistään turvatakuiden hakemisesta todellakaan ole kyse, Niinistö sanoi Ylen haastattelussa.

NATO:n Jens Stoltenberg. Kuva: NIDS/NATO Multimedia Library Nato ja USA varoittavat Eurooppaa: Älkää sooloilko puolustuksenne kanssa! - Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on varoittanut EU:ta heikentämästä Naton voimaa Lue lisää
Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1371 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.