Euroopan parlamentti haluaa sanoa viimeisen sanan komission puheenjohtajan valinnassa

Jean-Claude Juncker. Kuva: EU/Etienne Ansotte
Jean-Claude Juncker. Kuva: EU/Etienne Ansotte

EU:n tuorein perussopimus eli Lissabonin sopimus antoi parlamentille lisää valtaa komission puheenjohtajan valinnassa. Lissabonin sopimus on allekirjoitettu vuonna 2007 ja sen on tullut voimaan EU-jäsenmaissa joulukuussa 2009. Tämä tarkoittaa, että parlamentti pääsi käyttämään komission puheenjohtajan valinnassa valtaansa ensimmäisen kerran vuoden 2014 vaaleissa.

Aiemmin Eurooppa-neuvosto oli valinnut komission puheenjohtajan yksimielisesti. Oli siis haettu ehdokasta, joka sopisi kaikille. Nyt valintaan riittää kahden kolmasosan enemmistö.

Vuoden 2014 vaaleissa otettiin ensimmäisen kerran huomioon myös Euroopan parlamentin vaalien tulos sekä käytettiin kärkiehdokasmenettelyä. Kärkiehdokasmenettelyn europarlamentaarikot haluavat myös seuraaviin, vuoden 2019 vaaleihin.

Vuoden 2014 europarlamenttivaalien kärkiehdokkaat Alexis TSIPRAS (Euroopan vasemmistopuolue), Ska KELLER (Vihreät), Martin SCHULZ (Euroopan sosialidemokraattinen puolue), Jean-Claude JUNCKER (Euroopan kansanpuolue) ja Guy VERHOFSTADT (Euroopan liberaalidemokraattien puolue) vaalitentissä. Kuva: Eve VAN SOENS/EP EP: EU-vaalien kärkiehdokasmenettelystä ei voida luopua – viisi suomalaismeppiä äänesti päätöslauselmaa vastaan - Euroopan parlamentti on valmis hylkäämään komission puheenjohtajuutta tavoittelevan ehdokkaan, mikäli Lue lisää

Komission puheenjohtajan paikan jättävä Jean-Claude Juncker oli Euroopan parlamentin EPP-ryhmän kärkiehdokas vuoden 2014 vaaleissa.

Kärkiehdokasmenettelyssä jokainen parlamentin puolueryhmä asettaa oman ehdokkaansa komission johtoon. Ehdokas nimetään jo ennen vaaleja joten europarlamenttivaaleissa äänestäessä kansalaiset tietävät, kenelle antavat äänensä myös komission johtoon.

Ennen komission puheenjohtajan valinta on tehty enemmän suljettujen ovien takana Eurooppa-neuvostossa, vaikka tuolloinkin aiempien perussopimusten nojalla Euroopan parlamentilla on ollut valta hyväksyä tai hylätä komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston esityksestä.

Lissabonin sopimukseen on kirjattu, että puheenjohtajan valinnassa on otettava huomioon parlamentin vaalien tulos.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja konsultoi Euroopan parlamenttia siitä, kuka heidän ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi olisi. Käytännössä Euroopan parlamentin suurin puolue eli vaaleissa eniten ääniä saanut puolue ehdottaa komission puheenjohtakandidaattia Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle. Tämän jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli Donald Tusk esittää henkilöä jäsenmaille. Jäsenmaiden täytyy hyväksyä ehdotus määräenemmistöllä.

Jäsenmaiden päästyä yksimielisyyteen vielä Euroopan parlamentti äänestää ehdokkaasta. Ehdokkaan valinta edellyttää, että parlamentin jäsenten enemmistö äänestää ehdokkaan puolesta.

Periaatteessa, jos EP:n ehdokas ei kelpaa jäsenmaille, ne voisivat valita myös oman ehdokkaansa esimerkiksi valtionpäämiesten joukosta. Kärkiehdokasmenettelyä kun ei ole kirjattu Lissabonin sopimukseen, joten perussopimusten nojalla olisi mahdollista myös valita joku muu kuin EP:n asettama ehdokas.

Parlamentti kuitenkin tykästyi viime vaaleissa kärkiehdokasmenettelyyn ja haluaa vakiinnuttaa käytännön. Parlamentti totesi viime viikolla Strasbourgin täysistunnossa päätöslauselmassaan, että kärkiehdokasmenettelyä ei voi kumota ja että parlamentti on valmis torjumaan ehdokkaan komission puheenjohtajaksi, mikäli tätä ei ole nimetty kärkiehdokasmenettelyllä.

Jean-Claude Juncker. Kuva: EU/Etienne Ansotte Komission povataan ehdottavan tällä viikolla EU-presidentin toimen perustamista - BloombergPolitics-lehdessä spekuloidaan, että komissio ehdottaisi tällä viikolla komission ja Eurooppa-neuvoston Lue lisää

Vuonna 2014 päämiehet eivät valinneet Jean-Claude Junckeria, EPP:n kärkiehdokasta, yksimielisesti. Britannian silloinen pääministeri David Cameron vastusti Junckerin nimitystä samoin kuin Unkarin pääministeri Viktor Orbán. 26 maata puolsi valintaa.

Eurooppa-neuvoston päätelmiin kuitenkin kirjattiin 2014 vaalien jälkeen, että komission puheenjohtajan nimittämismenettelyä tarkastellaan uudelleen ottaen huomioon EU:n perussopimukset. Tuolloin ajateltiin, että kärkiehdokasmenettely saattaisi jäädä yhden kerran kokeiluksi.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1181 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.