EU-tarkastajat: Myanmarille annetun kehitysavun täytäntöönpanossa oli puutteita

Myanmarissa/Burmassa rohingya-kansasta tuli valtiottomia. Kuva: Tommy Trenchard/Caritas/CAFOD

EU-tarkastajien mukaan EU oli johtava toimija ja kykeni reagoimaan aktiivisesti Myanmarin/Burman kriisiin, mutta kehitysavun täytäntöönpanossa oli puutteita.

Useita vuosikymmeniä jatkuneen autoritaarisen hallinnon jälkeen Myanmar/Burma (jatkossa tässä artikkelissa maata kutsutaan nimellä Myanmar) on käynyt läpi poliittista ja taloudellista siirtymävaihetta pääasiassa maaliskuussa 2011 valtaan tulleen siviilihallituksen alaisuudessa. Hallitus on pannut alulle useita uudistuksia, joiden tarkoituksena on muuttaa maan poliittista, demokraattista ja sosioekonomista tilannetta.

Maan BKT:n vuotuinen kasvu oli vuosina 2012 -2016 keskimäärin 7,5 prosenttia. Työvoima on nuorta ja maassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten kaasua, puutavaraa, kultaa ja jalokiviä. Suorat investoinnin Myanmariin ovat lisääntyneet merkittävästi.

Väestö koostuu useista etnisistä ryhmistä, ja etnisten ja uskonnollisten ryhmien välillä on edelleen jännitteitä. Hallitus on tehnyt maanlaajuisen tulitaukosopimuksen joidenkin etnisten armeijoiden kanssa, mutta rauhanprosessi etenee hitaasti.

Etnisiä jännitteitä esiintyy osavaltioissa, joissa on paljon muihin etnisiin ryhmiin kuin Bamar-ryhmään kuuluvaa väestöä. Rakhinen osavaltiossa vähemmistönä olevista rohingya-muslimeista tuli valtiottomia Burman vuoden 1982 kansalaisuuslain tullessa voimaan.

Uudistusprosessin kannustamiseksi EU keskeytti hallitukselle määrätyt pakotteet huhtikuussa 2012. Vuoteen 2013 mennessä se oli lisäksi poistanut kaikki vientikiellot asevientikieltoa lukuunottamatta. EU avasi lisäksi Yangonissa toimipisteen, josta tuli EU:n täysipainoinen edustusto vuonna 2013.

EU:lla johtava asema kehitystyössä

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tuoreessa kertomuksessa todetaan, että EU:lla oli johtava asema Myanmarin kehittämisprioriteettien tukemisessa ja se myönsi maalle merkittävän määrän rahoitusta. Samalla kuitenkin ilmeni puutteita komission suorittamassa tarpeidenarvioinnissa ja EU:n avun täytäntöönpanossa.

Tarkastajat tutkivat, tukivatko Euroopan ulkosuhdehallinto ja komission hyvin määritettyjä kehittämisprioriteetteja Myanmarissa. EU on myöntänyt Myanmarille yhteensä lähes miljardi euroa kaudelle 2012- 2020.

- Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio reagoivat nopeasti Myanmarissa tapahtuviin poliittisiin muutoksiin, mutta yleisesti ottaen toteamme, että EU:n maalle antama kehitystuki on ollut vain osittain vaikuttavaa, toteaa kertomuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Karel Pinxten tiedotteessa.

Luonnonkatastrofit hankaloittivat siirtymäkautta

Myanmarissa oli meneillään vaikea poliittinen ja taloudellinen siirtymäkausi tarkastuksen kohteena olevalla ajanjaksolla vuosina 2012 -2016. Kehittämispyrkimyksiä haittasivat esimerkiksi luonnonkatastrofit, etniset konfliktit ja paikallisten toimijoiden ja viranomaisten vähäiset valmiudet.

Vuosina 2016 ja 2017 väkivaltaisuudet vähemmistöryhmän muodostavia rohingya- muslimeja vastaan puhkesivat uudelleen Rakhinen osavaltiossa. Tilanne johti valtavaan humanitaariseen kriisiin. Toistuvat väkivaltaisuudet pahentavat konfliktia ja estävät humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön alueella.

EU-tarkastajien mielestä Euroopan komissio ei ole arvioinut maan sisäisiä maantietellisiä painopisteitä riittävällä tavalla. Painopisteiden määrittäminen olisi voinut lisätä EU:n tuen vaikutusta. Valtion tulonhankinnan parantaminen ei ollut esillä painopisteitä mietittäessä, vaikka se on keskeinen tekijä maan kehityksen kannalta.

Auttajat eivät toimineet riittävän hyvin yhdessä

EU:n ja yksittäisten jäsenvaltioiden yhteinen ohjelmasuunnittelu oli tarkastajien mukaan onnistunut askel eteenpäin. Kehitys - ja humanitaarista apua pitkittyneiden kriisien alueilla hallinnoivien pääosastojen keskinäinen koordinointi ei kuitenkaan toiminut hyvin. Tarkastajat toteavat, että valitut toimet kohdistuivat maan kehittämisprioriteetteihin, mutta viivästyksiä ilmeni.

EU:n rahoittamien YK:n hallinnoimien erityisrahasto-ohjelmien täytäntöönpanoa haittasi se, että määrärahoja käytettiin ohjelmiin sisältyviin toimiin hitaasti.

Tarkastajat tuovat myös esiin, että tarkastetuissa hankkeissa saavutetut tulokset vaihtelivat. Vain puolet tarkastetuista hankkeista tuotti tavoitellut tuotokset, lähinnä täytäntöönpanon viivästymisen vuoksi. Puutteita havaittiin myös  hankkeiden seurannassa.

Tarkastajat suosittavat, että Euroopan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi kohdennettava tuki tarkemmin tietyille aloille, jotta avun vaikutus lisääntyisi. Kentän eri toimijoiden yhteistyötä ja koordinointia pitäisi vahvistaa ja dokumentoida sekä perustella käytettävät rahoitusmäärät tarkemmin.

Myös hankehallintoa olisi tarkastajien mukaan parannettava sekä tehostettava tulostietojen seurantaa.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1340 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.