EP: EU-vaalien kärkiehdokasmenettelystä ei voida luopua – viisi suomalaismeppiä äänesti päätöslauselmaa vastaan

Vuoden 2014 europarlamenttivaalien kärkiehdokkaat Alexis TSIPRAS (Euroopan vasemmistopuolue), Ska KELLER (Vihreät), Martin SCHULZ (Euroopan sosialidemokraattinen puolue), Jean-Claude JUNCKER (Euroopan kansanpuolue) ja Guy VERHOFSTADT (Euroopan liberaalidemokraattien puolue) vaalitentissä. Kuva: Eve VAN SOENS/EP
Vuoden 2014 europarlamenttivaalien kärkiehdokkaat Alexis TSIPRAS (Euroopan vasemmistopuolue), Ska KELLER (Vihreät), Martin SCHULZ (Euroopan sosialidemokraattinen puolue), Jean-Claude JUNCKER (Euroopan kansanpuolue) ja Guy VERHOFSTADT (Euroopan liberaalidemokraattien puolue) vaalitentissä. Kuva: Eve VAN SOENS/EP

Euroopan parlamentti on valmis hylkäämään komission puheenjohtajuutta tavoittelevan ehdokkaan, mikäli tätä ei ole nimetty ”kärkiehdokkaaksi” ennen vuoden 2019 europarlamenttivaaleja.

Lissabonin sopimus vaatii Eurooppa-neuvostoa nimeämään määräenemmistöllä ehdokkaan komission puheenjohtajaksi ottaen huomioon europarlamenttivaalien tulokset. Euroopan parlamentin pitää hyväksyä ehdokas. Kärkiehdokasmenettelyä ei kuitenkaan mainita EU:n sopimuksissa.

Mepit kannattavat “kärkiehdokas”-menettelyä, jossa eurooppalaiset poliittiset puolueet nimeävät ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi ennen EU-vaaleja. Menettelyä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, jolloin komission puheenjohtajaksi valittiin Jean-Claude Juncker.

Silloin Eurooppa-neuvosto, parlamentti ja eurooppalaiset poliittiset puolueet sopivat siitä, miten tulkita Lissabonin sopimusta. Viisi eurooppalaista poliittista puoluetta nimesi kärkiehdokkaan ennen vuoden 2014 vaaleja.

Kärkiehdokasmenettely vahvistaa meppien mukaan demokratiaa

Mepit toteavat päätöslauselmassaan, että kärkiehdokasmenettelyä ei voi kumota ja varoittavat, että parlamentti on valmis torjumaan ehdokkaan komission puheenjohtajaksi, mikäli tätä ei ole nimetty kärkiehdokasmenettelyllä.

Meppien mukaan vuonna 2014 komission puheenjohtajan valinnan ja EU-vaalien tuloksen yhdistäminen onnistui hyvin ja mepit haluavat vakiinnuttaa käytännön vuoden 2019 vaaleissa.

- EU:n pitää olla demokraattisempi ja läpinäkyvämpi tai se lakkaa olemasta. Se, että kansalaiset tietävät ehdokkaat komission puheenjohtajaksi ennen vaaleja, on tärkeä askel eteenpäin, parlamentin esittelijä Esteban González Pons (EPP, Espanja) sanoi tiedotteessa.

Päätöslauselmalla Euroopan poliittiset ryhmät voivat luoda painetta neuvoston suuntaan. Jäsenmaat ovat haluttomia muuttamaan kärkiehdokasmenettelyä lailliseksi velvollisuudeksi. EU-maiden johtajat kokoontuvat keskustelemaan aiheesta epäviralliseen tapaamiseen helmikuun 23. päivänä.

Komission puheenjohtajan valinta läpinäkyvämmäksi

Kärkiehdokasmenettelyllä halutaan tehdä komission puheenjohtajan valinnasta läpinäkyvämpää. Komission puheenjohtajaksi nimitetään perinteisesti sen puolueen asettama henkilö, mikä on haalinut suurimman äänimäärän europarlamenttivaaleissa. Ennen viime europarlamenttivaaleja puolueet eivät ole kertoneet, ketä he esittäisivät komission puheenjohtajaksi, jos voittavat parlamenttivaalit.

- Kaikissa vaaleissa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla samat demokraattiset periaatteet pätevät: ihmiset äänestävät kandidaattia ja ohjelmaa, jotka heille on esitetty ennen vaaleja. Kärkiehdokasmenettelyllä haluamme yksinkertaisesti vain tuoda saman menettelyn Euroopan tasolle. Haluamme Euroopan komission puheenjohtajan tulevan äänestetyksi virkaansa, ei valituksi suljettujen ovien takana. Onko se todellakin liikaa pyydetty? EPP-ryhmän meppi Manfred Weber sanoi puheenvuorossaan täysistunnossa.

Kuusi suomalaismeppiä puolesta, viisi vastaan

Monet jäsenmaista ovat protestoineet kärkiehdokasmenettelyä vastaan perustellen, että silloin komission puheenjohtajaksi olisi pakko valita puolueiden sisäpiirin valitsema ehdokas. Kriitikot myös huomauttavat, että kärkiehdokasmenettely sulkee pois sen vaihtoehdon, että komission puheenjohtajaksi päätyisi poliitikko kansallisilta johtopaikoilta, sillä olisi epärealistista odottaa, että esimerkiksi yksikään eurooppalainen pääministeri eroaisi, jotta voisi kampanjoida päästäkseen komission puheenjohtajaksi.

Päätöslauselman ohessa mepit hyväksyivät myös muutokset Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehtyyn puitesopimukseen. Ehdotus hyväksyttiin äänin 457 puolesta, 200 vastaan, 20 tyhjää.

Suomalaisista mepeistä päätöslauselman puolesta äänestivät EPP:n mepit Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa, ALDE:n meppi Nils Torvalds sekä S&D-ryhmän mepit Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri. Päätöslauselmaa vastaan äänestivät ALDE:n mepit Anneli Jäätteenmäki, Hannu Takkula ja Paavo Väyrynen sekä ECR:n mepit Pirkko Ruohonen-Lerner ja Jussi Halla-aho. GUE/NLG-ryhmän meppi Merja Kyllönen äänesti tyhjää.

Komissaarit voivat toimia kärkiehdokkaina

Päätöslauselmassa parlamentti hyväksyi myös sen, että komissaarit voivat asettua ehdolle europarlamenttivaaleihin ja eurooppalaiset poliittiset puolueet voivat nimetä heidät kärkiehdokkaiksi komission puheenjohtajaksi. Komissaarien ei tarvitse enää ottaa palkatonta vapaata tähän tarkoitukseen.

Tätä vasemmiston mepit ovat kritisoineet. Komissaarien lupa nostaa palkkaa ollessaan kärkiehdokkaita vähentää vasemmistomeppien mukaan heidän puolueettomuuttaan ja vaaliprosessin läpinäkyvyyttä.

Päätöslauselman mukaan komission puheenjohtajan pitää selvittää mepeille, miten on varmistettu, että vaalikampanjaa käyvät komissaarit noudattavat EU-vaalien sääntöjä riippumattomuudesta ja luotettavuudesta.

Komissaarit eivät saa käyttää komission henkilöstöä tai materiaaleja mihinkään vaalikampanjaan liittyvään toimintaan.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1358 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.