SAK:n Ristelä: Kun talous on pelastettu, voidaan keskittyä sosiaaliseen ulottuvuuteen

Euro-symboli. Kuva: Chris Goldberg/Flickr CC
Euro-symboli. Kuva: Chris Goldberg/Flickr CC

Euroopan unionin komissio lanseerasi viime vuonna keskustelun Euroopan tulevaisuudesta. Samalla on aloitettu keskustelu rahaliiton EMU:n syventämisestä sekä sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisesta.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi Göteborgin huippukokouksessa marraskuussa, että pohjimmiltaan EU on aina ollut sosiaalinen hanke, jossa kyse ei ole pelkästään sisämarkkinoista, rahasta ja eurosta vaan arvoista ja tavasta, jolla eurooppalaiset haluavat elää.

EU on kuitenkin saanut kritiikkiä siitä, että sosiaalinen Eurooppa on jäänyt lähinnä sivuhuomautukseksi kun talousasiat jyräävät julkisessa puheessa.

Visio EMU:n syventämiselle on luotu jo 2015, viimeisimmän EMU-paketin komissio julkaisi 6.12.2017. Etenemissuunnitelman lisäksi tuolloin julkaistuun pakettiin kuuluu neljä keskeistä aloitetta:

1.) Euroopan valuuttarahaston (EVR) perustaminen. Valuuttarahasto ankkuroitaisiin EU:n oikeusjärjestykseen ja se perustuisi Euroopan vakausmekanismin (EVM) vakiintuneeseen rakenteeseen.

2.) Finanssipoliittisen sopimuksen sisällyttäminen osaksi unionin lainsäädäntöä.

3.) Uudet euroalueen talousarviovälineet.

4.) Euroopan talous- ja finanssiministerin mahdolliset tehtävät.

Marraskuussa 2017 Göteborgin huippukokouksessa puolestaan määriteltiin suuntaviivat Euroopan sosiaaliselle kehittämiselle.

Kolme neljästä eurooppalaisesta katsoo Eurobarometrien mukaan, että EU:lla on tärkeä rooli köyhyyden vähentämisessä. Jostain syystä se ei kuitenkaan nouse vahvasti mukaan keskusteluihin. Näin ei ainakaan ole ollut ennen. SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä katsookin, että aika sosiaaliseen pilariin keskittymiselle voisi nyt olla EU:ssa kypsä.

- Tässä voi näkyä sekin, että kun eletty tämä pitkä, vaikea talouskriisi ja siinä nähty, että EU ottaa roolia ja alkuun se rooli oli aika paljon sitä, että hoidettiin nimenomaan kriisiä: pelastettiin maiden rahoitus ja pelastettiin pankkisektori niin siinä on ainakin työntekijäpuolella näkynyt tällainen tasapainon ajatus, että nyt kun on pelastettu valtion taloutta ja pankkeja niin nyt pitää pelastaa kansalaiset, Ristelä sanoo Eurooppalainen Suomi ry:n tuottamassa podcastissa.

EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo podcastissa uskovansa, että EU-kansalaisten toiveet sosiaalisesta Euroopasta vaihtelevat paljon. Pohjoisessa ei niinkään toivota uudistuksia vaan sitä, että nykyisistä säännöistä pidettäisiin kiinni ja toteutettaisiin niitä. Etelässä toivotaan, että mentäisiin pidemmälle ja idässä ollaan tarkkoja maiden suvereniteetin säilymisestä.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1365 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.