Uusi meppi Elsi Katainen toivoo tiivistä 27 maan unionia, joka huolehtii myös syrjäseuduista

Elsi Katainen. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi
Elsi Katainen. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Pielavetinen kansanedustaja Elsi Katainen siirtyy Euroopan parlamenttiin Hannu Takkulan tilalle hänen siirtyessä ensi keväänä Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen.

Katainen odottaa innolla ja jännityksellä pestiään Euroopan parlamentissa ja on hyvillä mielillä saamastaan mahdollisuudesta.

– Minähän menen sinne todella kesken monella tavalla. Luulen, että siellä sen muunkin porukan avulla, joka on ollut siellä koko kauden, niin heidän avullaan pääsen asioihin käsiksi, Katainen sanoo istahtaessaan eduskuntatalon kuppilan sohvalle.

Sukujuuriltaan pohjalaisen ja karjalaisen poliitikon viikot kuluvat ensi keväästä lähtien Helsingin sijaan Brysselissä ja Strasbourgissa. Viikonloppuihin ei juurikaan ole odotettavissa muutosta. Koti, maakunnan kokous- ja puhujamatkat sekä maatilan toiminta miehen ja tilaa sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkavan pojan vetämänä Pohjois-Savossa Pielavedellä jatkuu entiseen malliin, hyppäsi hän koneeseen sitten Helsingistä tai Brysselistä. Oikeastaan voisi ajatella, että työmatkaan tulee vain alkuviikosta sekä loppuviikosta parin-kolmen tunnin pidennys.

Elsi Katainen on syntynyt Pohjanmaalla Haapajärvellä. Sieltä hän lähti opiskelujen perässä Itä-Suomeen ja jäi sille tielle. Katainen on koulutukseltaan agrologi-AMK ja luonnonvara-alan opettaja. Hän kertoo työskennelleensä myös maaseudun kehittämisprojekteissa sekä maataloussihteerinä ja ollut siten käytännössä jakamassa EU:n maataloustukia.

Kuntapolitiikassa Katainen on mukana viidettä kautta ja maakuntapolitiikassa lähes yhtä kauan. Helsinkiin kansanedustajaksi hän tuli vuonna 2007.

Elsi Katainen. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi
Elsi Katainen. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Aluekehitys ja maatalous lähellä sydäntä

Elsi Katainen kokee onnen kantamoiseksi sen, että hän saa juuri Hannu Takkulan paikan parlamentissa sillä häneltä on periytymässä ne valiokunnat, joista Katainen olisi muutenkin ollut kiinnostunut. Katainen pääsee mukaan aluekehityksen sekä maatalousvaliokuntiin.

– Euroopan unionissahan on se hieno puoli kaikesta kritiikistä huolimatta, että se tunnistaa erilaiset alueet ja niiden kehittämistarpeet ja pitää tärkeänä sitä, että eri kehitysvaiheissa olevat alueet pääsisivät samalle viivalle ja kehityseroja tasataan, Katainen sanoo.

Rakennerahastojen kautta tukea suunnataan myös Itä- ja Pohjois-suomeen johtuen muun muassa alueen pitkistä välimatkoista ja harvasta asutuksesta.

– Toki niistä on aina uudelleen taisteltava ja niistä pitää sitten pitää kiinni. Rakennerahastojen lisäksi toinen tärkeä tukimuoto on maataloustuet.

Katainen toteaa, että Brexit ilman muuta tuo lisää haasteita juurikin aluekehitykselle ja maataloudelle, kun niihin suunnattavat rahamäärät pienenevät. Hän lisää, että sitä suuremmallakin syyllä harvalukuisten suomalaisten meppien täytyy olla asiassa aktiivisia. Talouskysymysten lisäksi Katainen ajattelee Brexitin tuovan haasteita myös Euroopan “henkiseen kehitykseen”.

– Huonoinhan kehitys olisi sellainen, että vanhat isot perustajamaat lyöttäytyisivät yhteen ja me jäisimme tänne reunamille ja vielä pahimmassa tapauksessa täysin ilman kaveria, että ei löydettäisi samanhenkisiä riittävän voimallisia tukijoita erilaisiin tilanteisiin. Hyvä skenaario taas voisi olla, että loput 27 maata tiivistyisivät ja ymmärtäisivät, kuinka tärkeä unioni on, Katainen sanoo.

Elsi Katainen ei lähde alkuunkaan allekirjoittamaan väitettä, että Suomen nykyisen hallituksen EU-politiikka olisi ollut passiivista. Hän muistuttaa, että hallitus on ollut Suomelle tärkeissä asioissa kuten esimerkiksi Lulucf-päätöksessä äärimmäisen aktiivinen ja pyrkinyt ajamaan voimakkaasti Suomen kantaa.

Keskustalla ei ole luontevaa kotia Euroopassa

Keskusta maaseutupuolueena ei ole oikein löytänytkään luontevaa kotia Euroopasta. Katainen myös tunnistaa ristiriidan keskustan ja eurooppalaisen kotipuolueensa Alden linjojen välillä.

– Alde on se vähiten huono vaihtoehto huonoista vaihtoehdoista. Ymmärrän kyllä haasteet, mutta ei varmaan ole syytä aktiivisesti keskustella vaihdostakaan, Katainen muotoilee.

Alde esimerkiksi suhtautuu nihkeästi maataloustukiin ja siitä syystä keskustan paikka Aldessa herättää kummastusta.

– Sen pitäisi olla keskustalaisten huoli, sillä maataloushan on juuri se, mihin palautuu rahaa kaikista eniten takaisin ja on ollut omalta osaltaan näitä meidän ns. kurjistuvia alueita tukemassa. Ja onhan se osa suomalaista ruokaturvallisuutta, että pitäisi sen olla muidenkin kuin keskustalaisten huoli.

Alde myös tukee liittovaltiokehitystä, mitä Katainen ei henkilökohtaisesti allekirjoita. Hän myös lisää, että suomalaiset eivät taida liittovaltiokehityksestä olla yleisestikään kovin innostuneita eikä keskusta ole asiassa innostuneimpien joukossa vaikka puolue tukeekin EU:ta itsenäisten maiden yhteistyötä tekevänä yhteisönä.

Euroopan parlamentin puolueryhmät ovat kaikkiaan kirjava kokoonpano eurooppalaisia poliitikkoja eikä samanlaista ryhmäkuria toteuteta kuin Suomessa on eduskunnassa totuttu. Tämä on tulevalle Alde-parlamentaarikolle helpotus.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
About Satu Hotakainen 1063 Articles

EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.