Tallinnan-tunnelista haaveilevat pääsevät junalla Keski-Eurooppaan ehkä eläkepäivillään

Kuvituskuva: Kuva: pixabay.com
Kuvituskuva: Kuva: pixabay.com

Rautatietunneli Tallinnaan ja Suomen kiinnittäminen sen myötä tiiviimmin muuhun Eurooppaan ei ole pelkkää utopiaa. Idea tunnelista heitettiin ilmoille jo 90-luvulla ja nyt EU-tuen avulla selvitetään, voisiko projekti olla oikeasti toteuttamisen arvoinen. 2040-luvulla meillä siis saattaisi olla puoli tuntia kestävä junareitti Tallinnaan.

Aikaa kuluu selvittelyyn, suunnitteluun, rahoitusbyrokratian kiemuroihin ja varsinaiseen rakentamiseen.

Ensin selvitellään

Päätös siitä, haluaako Suomi lähteä edistämään Helsinki-Tallinna -rautatietunnelin rakentamista tehdään ensi vuoden alussa. Selvitystyön on määrä olla valmiina 7.2.2018 mennessä.

Ylijohtaja Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että meneillään on tällä hetkellä viisi eri työpakettia, joilla tutkitaan, onko tunnelin rakentaminen teknisesti mahdollista ja miten siitä saataisiin taloudellisesti kannattavaa.

Tunneli on monelle suomalaiselle houkutteleva ajatus. Rautatieyhteys nähdään yhtäältä vahvistamassa jo nyt olemassa olevaa Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupunkiajatusta sekä toisaalta sen nähdään auttavan tavaraliikenteen kuljetusta Suomesta muualle Eurooppaan. Ylipäätään tunnelihankkeen kannattajat puhuvat Suomen saarimaisesta asemasta Euroopan laidalla ja unelmoivat junamatkasta Jäämereltä Välimerelle.

EU-uutiset.fi ei yrityksistä huolimatta tavoittanut Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta visioimaan tulevaisuuden entistä eurooppalaisempaa Helsinkiä. Tunneli-kysymyksiin Helsingin kaupungin edustajana verkkolehdelle vastasi suunnitteluprojektissa mukana ollut erityisasiantuntija Ulla Tapaninen.

- Kyllähän isommilla kaupungeilla on aina isommat resurssit ja tällainen kaksoiskaupunki mahdollistaa kilpailukyvyn ja toimivuuden paremmin. On enemmän osaavia ihmisiä, yrityksiä ja toimintaa, vastaa erityisasiantuntija Ulla Tapaninen Helsingin kaupunginkansliasta.

Tällä hetkellä Helsingissä arvioidaan olevan päivittäin noin 60 000 henkeä virolaistaustaista työvoimaa. Tapanisen mukaan on arvioitu, että noin 20 000 ihmistä kulkisi päivittäin työmatkaansa junalla Helsingin ja Tallinnan väliä, jos tunneli rakennettaisiin. Vuodessa tämä tarkoittaisi 11 miljoonaa matkaa. Arvio on saatu muun muassa vertaamalla sitä Malmön ja Kööpenhaminen väliseen työmatkaliikenteeseen.

- Helmikuussa saamme valmiiksi laskelmat tunnelin kannattavuudesta. Sen pohjalta voidaan päättää aloitetaanko tarkempi suunnittelu. Mahdolliset rakennustyöt voitaisiin aloittaa ensi vuosikymmenen lopulla, Tapaninen kertoo.

Seuraavaksi suunnitellaan

Viranomaisprojektin pituutta on kritisoitu. Esimerkiksi pelialan konkari Peter Vesterbacka ei pysty ymmärtämään, miten melko perinteisellä tekniikalla rakennettavan tunnelin suunnitteluun saataisiin kulumaan vuosikausia aikaa.

- Minulla ei ole käytettävissä sitä materiaalia, mihin herra Vesterbacka perustaa nämä päätelmänsä. Meillä on tässä taustalla kansainvälinen kokemus tämän tyyppisistä projekteista, ja me perustetaan meidän analyysit niihin, Tapaninen sanoo.

Vesterbacka onkin aloittanut oman tunnelihankkeensa, jossa Tallinnan-tunnelin Suomen pää olisi Espoon Keilaniemessä. Hän kokoaa jo hankkeelle kiinalaista yksityistä rahoitusta. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.

Viranomaisprojektissa ei vielä rahoitusta juurikaan mietitä.

- Mitään rahoitusta ei olla vielä haetukaan, joten siitä en osaa sanoa. Mutta Rail Balticahan on jo kovassa vauhdissa eli joka tapauksessa tämä menee sen jälkeen. Nyt kun saadaan ensin valmiiksi keskustelut, että ruvetaanko sitä suunnittelemaan, niin sitten siinä menee vielä aika monta vuotta, kun sitä suunnitellaan yksityiskohtaisemmin. Ja sitten on vasta rahoituksen vuoro kun saadaan rakennuslupa. Tietysti pieniä summia tarvitaan suunnitteluunkin, mutta se varsinainen rakentaminen on se kallis osa, Tapaninen sanoo.

Sitten odotetaan

Virolainen europarlamentaarikko Urmas Paet (Alde) kysyi komissiolta viime heinäkuussa sen kantaa Talinnan ja Helsingin väliseen rautatietunneliin ja että voisiko siihen saada EU-rahoitusta. Liikennekomissaari Violeta Bulc vastasi Paetin kysymykseen, että tunneli olisi taloudellisesti kannattava vain, jos Rail Baltica on valmistunut ennen sitä. Ehtona EU-rahoitukselle komission vastauksen mukaan olisi siis se, että Baltian läpi kulkeva rautatie olisi valmistunut.

- Tunneli tulisi osaksi isompia suunnitelmia, TEN-T-verkkoa, jolla tarkoitetaan koko Euroopan kattavaa ydinverkkoa, rautatie- ja tieliikenneverkkoa, Nyberg sanoo.

Nykyiseen TEN-T-verkkoon Tallinnan-tunnelia ei kuitenkaan ole tällä hetkellä suunniteltu, suunnitelmaa arvioidaan komission mukaan uudelleen vuonna 2023.

Aivan hetkessä tunneli ei valmistu sittenkään, jos päätös sen rakentamisesta on saatu tehtyä.

Norjalaista poraustekniikkaa hyödyntäen tunnelin voisi saada rakennettua viidessä vuodessa. Käytännössä täytyy ehkä kuitenkin tyytyä perinteiseen louhimiseen ja räjäyttämiseen, totesi Helsingin geoteknisen osaston päällikkö Ilkka Vähäaho Helsingin Sanomissa.

Alppien ali kulkevaa Gotthardin 57 kilometrin pituista rautatietunnelia tehtiin 17 vuotta. Voisi siis varovasti arvioida, että jos Tallinnan-tunnelin rakennustöihin päästään vasta vuonna 2020-luvun lopulla, rautatietunneli valmistuisi 2040-luvulla.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi
Kommentit
Tietoa Satu Hotakainen 1373 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.