Sähköautojen lataamista helpotetaan ja rakennusten energiatehokkuus paranee

Kuva: xlibber/Flickr CC

Euroopan parlamentin energiavaliokunta on hyväksynyt rakennusten energiatehokkuusdirektiivin. Se tarkoittaa lisää sähköautojen lataustolppia, runsaasti remontteja, rahansäästöä, puhtaampaa sisäilmaa ja ilmastonmuutoksen torjumista, kirjoittaa euroedustaja Miapetra Kumpula-Natri blogissaan.

Euroopan parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunta äänesti tänään keskiviikkona rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä.

– Olin mukana neuvottelemassa direktiiviä parlamentin toiseksi suurimman ryhmän eli S&D:n puolesta. Direktiivi tulee vaikuttamaan laajalti eurooppalaiseen rakennuskantaan, Kumpula-Natri kirjoittaa.

Parlamentti esittää, että EU:n rakennuskannan on oltava hiilidioksidineutraalia vuoteen 2050 mennessä. Rakennuskannan remontointi on valtava urakka, jonka odotetaan luovan työpaikkoja ja ihmisille parempaa asuinympäristöä. Esimerkiksi hyvään sisäilman laatuun kiinnitetään nyt aiempaa enemmän huomiota.

– Kannustamme erityisesti julkisten rakennusten remontointiin. Homekouluista on päästävä eroon, Kumpula-Natri kirjoittaa.

Uutena asiana direktiivissä on haluttu esittää sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamista samalla kun taloihin tehdään remontteja. Parlamentin kannan mukaan uusiin ja remontoitaviin asuinrakennuksiin tulee rakentaa lataustolpat mahdollistavat esikaapeloinnit. Muihin rakennuksiin tulee rakentaa vähintään yksi sähköauton lataustolppa sekä tarvittavat esikaapeloinnit joka kymmenennelle autopaikalle. Vaatimukset koskevat uusia ja remontoitavia rakennuksia, joissa on yli kymmenen autopaikkaa.

– Sähköautoja pitää voida ladata kotona, työpaikalla ja asioinnin yhteydessä, pelkät huoltoasemat eivät riitä. Tarvitsemme tätä varten paljon uutta latausinfraa. Kaapelivedot kannattaa tehdä silloin kun taloja remontoidaan muutenkin, Kumpula-Natri kirjoittaa.

Automaatiolla jopa puolet rakennuksen kuluttamasta energiasta säästöön

Keskeinen energiatehokkuuden parannuskeino on Kumpula-Natrin mukaan talojen automaatiojärjestelmien käyttöönotto. Parlamentti esittää, että muihin kuin asuinrakennuksiin tulee asentaa automaatio- ja valvontajärjestelmät vuoteen 2023 mennessä, mikäli niiden energiakulutus on yli 250 MWh. Järjestelmät voivat aistia esimerkiksi lämpötilaa, ihmisten määrää ja ilmanlaatua ja lämmittää, viilentää tai tuulettaa rakennuksia sopivasti. Tiedot tulisi myös esittää asukkaalle tai rakennuksen isännöitsijälle toimenpiteitä varten.

Parhaimmillaan automaatiolla voidaan säästää jopa puolet rakennuksen kuluttamasta energiasta ja järjestelmien takaisinmaksuaika on vain 3-5 vuotta. Energiatehokkuutta tulee parantaa aina kustannustehokkaimmalla vaihtoehdolla.

Energiatehokkuusdirektiivi on ensimmäinen osa puhtaan energian pakettia, jonka tarkoitus on vähentää päästöjä EU:ssa. EU on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, ja mikäli ne aiotaan saavuttaa, on tämänpäiväisen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mentävä läpi.

– Kyse on valtavasta asiasta, sillä rakennukset syövät noin 40 prosenttia kaikesta EU:ssa käytetystä energiasta, Kumpula-Natri painottaa blogissaan.

Seuraavaksi direktiivistä aloitetaan neuvottelut Neuvoston kanssa. Niissä syntyy kompromissi parlamentin ja jäsenmaiden kesken, minkä jälkeen asiasta äänestetään Neuvostossa ja Parlamentin täysistunnossa. Neuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen vielä vuoden loppuun mennessä.

EU-uutiset.fi/Miapetra Kumpula-Natrin blogi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
About Satu Hotakainen 1064 Articles

EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.