Sarvamaa: Brexit pakottaa miettimään EU:n rahoituskehystä

ARKISTOKUVA: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) Euroopan parlamentin pressikahveilla Helsingissä 18. marraskuuta 2016. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi
ARKISTOKUVA: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) Euroopan parlamentin pressikahveilla Helsingissä 18. marraskuuta 2016. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä Brexit on tilaisuus uudistaa Euroopan unionia. Sarvamaa näkee EU:n budjetin vahvistamisen ainoana järkevänä vaihtoehtona Brexitin jälkeen.

– Toiminnan tehostamisen ja turhan karsimisen lisäksi nyt tarvitaan poliittista kunnianhimoa. EU:ta pitää uskaltaa vahvistaa, Sarvamaa kommentoi tiedotteessa.

Viime perjantain toimittajatapaamisessa Helsingissä Petri Sarvamaa muistutti, että vaikka ensinkuulemalta Euroopan rahoituskehys vuoden 2020 jälkeen saattaisikin aiheena kuulostaa kaukaiselta ja kuivakalta, EU:n monivuotinen rahoituskehys liittyy aivan kaikkeen, mistä EU-politiikassa tällä hetkellä puhutaan. Lisäksi sillä on voimakkaat kytkennät Suomen politiikkaan.

Rahoitus on yksi isoimmista ongelmista sekä EU:n tulevaisuutta että Iso-Britannian eroa koskevissa neuvotteluissa.

– Parlamentin kanta on, että brittien pitää jatkossakin maksaa ne laskut, joihin se on laillisesti sitoutunut, Sarvamaa sanoo.

Suurimpana kysymyksenä pohditaan nyt sitä, mitä jatkossa tehdään Brexitin budjettiin jättämän aukon kanssa. Komissio valmistelee ehdotusta vuoden 2020 jälkeiseksi EU:n rahoituskehykseksi samaan aikaan Iso-Britannian eroneuvotteluiden kanssa.

Sarvamaa on parlamentin pääneuvottelija talousarvion valvontavaliokunnan lausunnossa koskien Euroopan parlamentin kantaa vuoden 2020 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Lausunto esitellään valiokunnassa keskiviikkona 11.10.

Sarvamaan mukaan EU:lta voi odottaa vaikuttavaa toimintaa vain, jos sillä on riittävät voimavarat.

– Yksi iso maksaja on lähdössä ja samalla EU:n pitäisi panostaa enemmän turvallisuuteen. Ainoa realistinen ratkaisu on EU:n budjetin vahvistaminen ja sen rakenteen uudistaminen, Sarvamaa sanoo.

Suomi kutistaisi EU:n rahoituskehystä

Ministerivaliokunta linjasi viime viikolla Suomen ennakkovaikuttamistavoitteita monivuotisessa rahoituskehyksessä. Lähtökohtana on, että Suomen mielestä Britannian EU-ero huomioidaan täysimääräisesti tulevaa rahoituskehystä alentavasti.

Suomen linjaus nojaa vuonna 2015 kesällä kirjoitettuun hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa sanotaan, että EU:n monivuotisen rahoituskehyksen taso ei saa nousta.

Sarvamaa kertoi toimittajatapaamisessa puineensa aihetta paljon eri tahojen kanssa Brysselissä. Hänen mielestään se, mitä kukin jäsenvaltio lähtee rahoituskehyskeskusteluissa tavoittelemaan, kertoo paljon siitä, miten kyseinen jäsenmaa suhtautuu koko EU-hankkeeseen.

– Tätähän ei haluta nähdä näin, mutta näin minä sen näen. Vedän yhtäläisyysmerkit näiden kahden asian välille, Sarvamaa sanoi perjantaina.

Hän totesi, että on aivan turha puhua toisella poskella siitä, kuinka paljon EU:lla on yhteisiä haasteita esimerkiksi turvallisuuden ja maahanmuuton saralla ja sitten toisella poskella puhua siitä, että kun britit lähtevät, pitäisi budjetista vähentää 10-15 miljardia.

Sarvamaa muistutti, että nykyiselläänkin EU on pystynyt vain puutteellisesti vastaamaan yhteisiin haasteisiin ja että keskiössä, kun mietitään haasteisiin vastaamista, on jäsenvaltioiden suhtautuminen siihen, että mitä EU:ssa rahoitetaan ja miten rahoitetaan.

Euroopan parlamentin täysistunto keskustelee tänään Brexit-neuvottelujen etenemisestä komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja EU:n pääneuvottelijan Michel Barnierin kanssa.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
About Satu Hotakainen 1064 Articles

EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.