Tulevaisuudessa junalla saattaa päästä Helsingistä Berliiniin

Kuva: Trond H. Trosdahl

Baltian maiden johtajat päättivät tammikuun lopussa, että alue linkitetään Länsi-Eurooppaan nopean junayhteyden avulla.

Rail Baltica -projektin on kaavailtu mahdollisesti yhdistyvän myös Suomeen ja muihin pohjoismaihin, jos Helsingin ja Tallinnan välille rakennettaisiin rautatietunneli, EurActivissa kerrotaan.

Rail Baltica -projektin kustannusarvio on noin viisi miljardia euroa. Hankkeeseen on laitettu vauhtia Baltian maiden itärajan takaisen epävarman poliittisen tilanteen vuoksi.

Projektipäällikkö Baiba Rubesa kertoo, että maat aikovat hakea hankkeelle EU-tukea ja toiveissa on saada 85 prosenttia tarvittavasta rahoituksesta unionilta.

Viro, Latvia ja Liettua irtautuivat Neuvostoliitosta 1990-1991. Vuonna 2004 Baltian maat liittyivät sekä EU:hun että Natoon. Kaikissa maissa käytetään Neuvostoliiton vallan aikaista leveää raideleveyttä.

- Meidän täytyy jatkossakin vahvistaa puolustuskykyämme, kertoi Latvian pääministeri Maris Kucinskis toimittajille yhdessä virolaisten ja liettualaisten kollegoidensa kanssa rautatiehanketta koskevassa lehdistötilaisuudessa Tallinnassa.

Tallinnassa oli paikalla myös Euooppa-Neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, sillä unionin on tarkoitus osallistua projektin rahoittamiseen. Rail Baltica -projektin on määrä yhdistää Tallinna Berliiniin Varsovan kautta vuoteen 2025 mennessä.

- Puolalaisena ymmärrän, kuinka tärkeä tämä projekti on, ei vain Baltian maille vaan Euroopalle kokonaisuudessaan. Voitte siis luottaa minuun, Tusk sanoi.

Junalla meren ali Tallinnaan

Euroopan parlamentissa järjestettiin viime marraskuun lopussa Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunkien rajat ylittävään yhteistyöhön keskittyvän korkean tason edunvalvontaseminaarin.

Seminaarissa keskityttiin erityisesti Helsinki-Tallinna väliseen tunnelihankkeeseen, sen hyötyihin ja haasteisiin sekä sen eurooppalaiseen ulottuvuuteen.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen, joka piti seminaarin avauspuheen, katsoi että Suomenlahden alla kulkeva tunneli mahdollistaisi tehokkaan, ympäristöystävällisen ja kitkattoman raidetavaraliikennekäytävän aina Etelä-Eurooppaan asti.

Kyllönen myös huomautti puheessaan, että Helsinki–Tallinna tunneli loisi mahdollisen reitin Euroopasta arktisille alueille.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan raideliikenteeseen panostaminen on
nähtävä pitkäntähtäimen investointina, jota voidaan perustella niin ympäristön, talouden ja
turvallisuudenkin näkökulmista. Pietikäisen mukaan tunnelihanke on strateginen investointi, josta hyötyisi koko Suomi. Kannanotot ilmenevät Helsinki EU Officen erityisasiantuntija Saara Harjulan laatimasta raportista. Raportti on julkaistu 1.12.2016.

Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen -pääosaston yksikönpäällikkö Herald Ruijters oli tunnelia koskevissa kannanotoissaan sen sijaan vielä varovainen, mutta positiivinen. Hän painotti puheenvuorossaan sitä, että kustannusarviolaskelma täytyy tehdä tarkasti ja realistisesti. Vuonna 2015 esitetyn arvion mukaan tunneli maksaisi 9-13 miljardia euroa.

Ruijters myös patisti Suomea tutkimaan nopeasti tunnelin rakentamisen edellytyksiä ja toivoi, että asiassa olisi esittää konkreettisia tuloksia viimeistään vuonna 2023, jolloin asian olisi tarkoitus nytkähtää eteen päin komission tasolla.

Vaihtelevat raideleveydet hankaloittavat liikennettä

Nykyisellään Baltian alueen rataverkko on rapistunutta ja yksi keskeinen hidaste sujuvalle junaliikenteelle on myös raideleveyden vaihtuminen Liettuan ja Puolan rajalla. Baltian maissa rautatiet on suunniteltu lähinnä kansalliseksi liikenneverkoksi. Jonkin verran rajojen yli ulottuvaa henkilöliikennettä kuitenkin on, esimerkiksi latvialainen rautatieyhtiö kuljettaa matkustajia myös Liettun rautatieverkossa.

Länsi-Euroopassa yleisin raideleveys on 1435 millimetriä, tätä normaaliraideleveyttä käytetään myös Puolassa. Baltian maissa on käytössä sama leveämpi raideleveys, 1520 millimetriä, mitä käytetään myös Venäjällä.

Suomen raideleveys on neljä millimetriä Venäjän nykyistä raideleveyttä leveämpi. Suomen ja Venäjän raideleveys oli sama 1524 mm vuodesta 1851 alkaen, mutta 1960-luvulla Neuvostoliitto siirtyi 1520 millimetrin raideleveyteen. Sekä suomalaiset että venäläiset junat voivat kuitenkin käyttää molempia raideleveyksiä, joten Suomen ja Venäjän välisessä junaliikenteessä poikkeama leveyksissä ei ole ongelma.

Maailman rautateiden raideleveydet. Kuva: Oma teos - Made using the list on CIA Factbook railways and Seabhcan's railmap. Uses File:BlankMap-World-v8.png, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=1408394
Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit
Tietoa Satu Hotakainen 1373 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.