Juncker haluaa jäsenmailta lisää rahaa Brexitin jälkeiseen EU-budjettiin

Jean-Claude Juncker. Kuva: EU/Etienne Ansotte

EU-maiden pitäisi maksaa enemmän unionin monivuotiseen rahoituskehykseen, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi Brysselissä järjestetyssä seminaarissa maanantaina.

Britannian poistuminen EU:sta jättää budjettiin vuosittain noin 10-11 miljardin euron aukon. Junckerin mukaan EU27-maiden tulisi maksaa enemmän rahoittaakseen nykyisiä ja tulevia prioriteetteja. Juncker ei tarkentanut, kuinka paljon hän haluaisi jäsenmaiden maksuosuuden kasvavan, mutta hän suositteli budjetin koon pitkäikäisen merkkipaalun, 1 prosentti jäsenmaiden bruttokansantuotteesta, hylkäämistä.

Juncker huomautti, että EU-budjetti maksaa eurooppalaisille veronmaksajille noin yhden päivittäisen kahvikupillisen verran.

– Olen sitä mieltä, että Eurooppa on arvokkaampi kuin kahvikuppi päivässä, Juncker lisäsi.

Oettinger haluaa sekä leikata että pottiin uutta rahaa

Komissio esittää vuosien 2021–2027 budjettikehystä toukokuussa. Budjetista vastaavan komissaarin Günther Oettingerin mukaan Britannian jättämää aukkoa pitäisi paikata puoliksi säästöillä ja puoliksi uudella rahalla. Leikkauksia voitaisiin hänen mukaansa tehdä muun muassa koheesiorahoituksesta. Oettinger ehdotti, että tuloja voisi tulla esimerkiksi EU:n laajuisesta muovituotteiden verosta.

Uudella rahalla pitäisi Oettingerin mukaan kattaa menokohteita kuten maahanmuutto, puolustusyhteistyö ja tehostettu rajavalvonta.

Budjettikomissaarin Günther Oettingerin mukaan budjettia pitäisi kasvattaa vähän reiluun yhteen prosenttiin EU-maiden bkt:sta.

Oettinger sanoi aikovansa keskustella aiheesta jäsenmaiden päättäjien kanssa seuraavien kuukausien aikana vieraillessaan Euroopan pääkaupungeissa.

Suomi on lähdössä MRK-neuvotteluihin siltä kannalta, että nettomaksuosuus ei kasva, vaikka britit lähtevät EU:sta.

ARKISTOKUVA: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) Euroopan parlamentin pressikahveilla Helsingissä 18. marraskuuta 2016. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi Sarvamaa: Brexit pakottaa miettimään EU:n rahoituskehystä - Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä Brexit on tilaisuus uudistaa Lue lisää

Neuvotteluista on tulossa tiukat: jäsenmaat perinteisesti pyrkivät painamaan nettomaksuosuuksia alas Euroopan parlamentin puolestaan vaatiessa suurempaa budjettia.

Suomalaismeppi Petri Sarvamaa oli parlamentin pääneuvottelija talousarvion valvontavaliokunnan lausunnossa koskien Euroopan parlamentin kantaa vuoden 2020 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Lausunto esiteltiin valiokunnassa viime lokakuussa.

Lokakuun alussa Sarvamaa totesi lehdistötapaamisessa Helsingissä, että on aivan turha puhua toisella poskella siitä, kuinka paljon EU:lla on yhteisiä haasteita esimerkiksi turvallisuuden ja maahanmuuton saralla ja sitten toisella poskella puhua siitä, että kun britit lähtevät, pitäisi budjetista vähentää 10-15 miljardia.

Sarvamaa muistutti, että nykyiselläänkin EU on pystynyt vain puutteellisesti vastaamaan yhteisiin haasteisiin ja että keskiössä, kun mietitään haasteisiin vastaamista, on jäsenvaltioiden suhtautuminen siihen, että mitä EU:ssa rahoitetaan ja miten rahoitetaan.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 1107 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.